"Kiitos, kun ajoit jälkeä tarkasti!"

Viikonloppu vierähti perjantaista sunnuntaihin T-Teamin keväisellä maastoleirillä. Järjestelyt ovat vaivan arvoista puuhaa tälle porukalle, sillä leiri oli jälleen kerran aivan mahtava! Sain niin paljon uusia ideoita, ajatuksia, vinkkejä ja vähän FH-jälkikärpäsen puremaakin, että Wau! Iso Kiitos kaikille leiriin osallisille!!!! <3

Leirillä kävi sellainen tapaturma itselleni, että olisin voinut saada vakavan vamman silmääni. Todennäköisyys on tällaiselle tapaturmalle juuri niin pieni, että se voi sattua vain minulle. Lähetin Tikkaa janalle jälkitreeneissä ja se lähtikin todella hienosti luukuttamaan haluamaani janalinjaa. Minulla on sellainen vaijerista tehty liina, jonka päällä on melko kova muovipäällyste. Liina on aika jäykkä ja kova. Kun nappasin liinasta napakamman otteen ja otin ensimmäiset harppaukset koiran perään, niin liinan pää sivalsi kuin raipan isku suoraan silmääni! Voin sanoa, että tuntui! Tikka porskutti janaa menemään, kunnes Hanna ystävällisesti kutsui sen takaisin, kun minä vaikeroin maassa silmääni pidellen. Melko pian silmä kuitenkin sieti olla auki ja vaikka se vähän vuoti veristä nestettä, niin halusin ajaa jälkeä Tikan kanssa. Ihan loppuun ei jälkeä menty, mutta olen iloinen, että päädyin sitä jälkeä ajamaan, sillä Tikka oli pätevä. 

Tikka ei ollut sattumasta juuri moksiskaan. Se palasi janalta Hannan kutsumana ja tuli iloisena sähläämään luokseni. Yhtä iloisesti se lähti töihin, kun sai uusinnan :). Hanna vei minut ystävällisesti käymään Kankaanpään päivystyksessä, jossa pääsin melkein suoraan sisään ja lääkäri puudutti silmän, poisti sieltä pari roskaa ja värjäsi ja katsoi vielä, että verkkokalvo ei ollut vaurioitunut. Luojalle kiitos siitä, että liinan pää osui silmän valkeaan osaan eikä näkökenttään eikä sisäistä veren purkaumaa suurempaa vauriota tullut!!! Silmä on nyt punainen ja ihan kammottavan näköinen, mutta näkökyky on jotakuinkin normaali. Huh!

Leiri oli mahtava. Tein paljon jälkijuttuja ja sain paljon uutta intoa ja näkemystä. Haluan treenata lisää ja äkkiä! :) Pari tokotreeniäkin tein. Kipinä oli varsin miellyttävä. Ääni on edelleen herkässä ja vanhat tutut virheet ovat edelleen. Tässä kohtaa ei kuitenkaan sellaisia enäää poisteta vaan keskitytään oleelliseen eli fiilikseen ja mielentilaan - kokonaisuuteen. Hyvillä mielillä odotan nyt lähestyviä kisoja! 

Tikka on hieman kunnostautunut tokossa. Vappuna se starttasi erikoisvoittajaluokassa ensimmäistä kertaa Kurtin Juhan tuomaroidessa. Tikka sai heikon ykköstuloksen, mutta ykköstuloksen kuitenkin ja näin kilahti valiokello käyntiin! Ruudun harmillinen nolla riisti pisteitä aika paljon, paljon enemmän oli suorituksessa hyvää. 

Tämän viikon maanantaina kävimmekin sitten Heinon Tiinan tuomaroitavana. Tikka teki hienon ykköstuloksen pistein 299. Virheitä mahtui mukaan, mutta ei mitään yllättävää. Teimme hommia yhdessä ja hyvällä fiiliksellä, olen todella tyytyväinen pikkuiseen Tiuhtiini <3.

Tikka myöskin vanhentui yhden vuosikerran verran huhtikuun lopulla. Nyt se on neljä vuotias!

Rakas Kipinä 6 vuotta!

Kipinällä oli eilen syntymäpäivä! Kuusi vuotta tuli hienon malinoisin ikämittariin. Ihan liikaa! Vuosi vuodelta tuo koira käy vain rakkaammaksi, koska alku oli aikanan täynnä esteitä ja mutkia, mutta siitä on kuoriutunut niin hieno helmi, ettei toisesta väliä. Juhlan kunniaksi Kipinä pääsi aloittamaan uuden harrastuksen, Dobon :) Raskas laji, olkaa maltillisia ja varovaisia erityisesti koirien aloituksessa! Tykkäsin kovasti! Ja Koirakoutsin Sadun opeissa tätä on mukava harrastaa!

Kevään merkkejä

Kevät on kyllä niin tullut, pian on jo kesä! Kärpäsiä surraa siellä täällä, krokukset ja monet muut kevään kukat kuten leskenlehdet ja sinivuokot kukkivat. Monet muuttolinnut ovat palanneet, eilen aamusta näin jo ensimmäisen sinisorsapariskunnankin uiskentelevan rannassa. Jäljellä on käyty jo pariinkin otteeseen ja esineillä jopa neljä kertaa - hyvä minä! En mitenkään rakasta esineruututreenejä, mutta nyt olen päättänyt yrittää tänä vuonna skarpata sen kanssa. Treenisuunnitelmakin on mielessä ja sitä on jo lähdetty toteuttamaan. Viime treeni olikin jo selkeästi parempaa kohti. Tikka viipotti kuudessa  minuutissa viisi esinettä, palkkailin välillä useamman kerran. Kipinäkin pistelin melkoisen mallikkaita pistoja vauhdilla :)

Tokoiltu on edelleen ja nyt on oikeastaan tokokausi päällä ainakin kesäkuun alkuun. Tietenkin ennen kaikkea Nipsun MM-kisojen lähestyessä, mutta myös Tikalle on muutama koepaikka jo valmiina. Kauko-ohjaus ei ole vieläkään valmis, mutta asiat etenevät. Katsotaan, miten kokeet lähtevät luistamaan. Sitten vasta pystyy paremmin ajattelemaan, että mitä pitää lähteä reenaamaan ja milläkin tapaa :)

Jälkeä toistamiseen

Tänään kävin kauden toista kertaa jäljellä, eikä maaliskuu ole vielä edes loppunut! Metsässä ei enää lunta ole, eikä kyllä muuallakaan täällä päin. Aurinko on paistanut ihanan lämpimästi koko viikon ja ulkoilusta on saanut nauttia niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

Hanna tallasi tänään kummallekin alta kilometrin mittaisen jäljen. Tikan jana meni oikealle ja Kipinän vasemmalle. Kummallakin on 4 keppiä, nousi kaikki paitsi Tikan kolmas kepukka. Hanna oli tehnyt hyvät jäljet ja kumpikin tytöistä sai osansa haasteista heti kauden alkuun. Kumpikin selvisi sankarittarina jäljiltään. Kipinän kanssa häntäluuvammani, joka on jo yli viikon kiusannut, vähän protestoi, mutta hyvin selvisin minäkin :)

Esineruutu ei mennyt ihan nappiin, mutta se johtuu kyllä enemmänkin siitä, että minä en pysynyt suunnitelmassani, jonka laadin edellisen treenin jälkeen. Ihan oikein siis, ettei treenit mennyt kuten kirjoihin ja kansiin on kirjoitettu, kun en noudattanut suunnitelmaa. Nyt pikkaisen taas nöyryyttä itselle tätä touhua kohtaan ja pielikuvalle vilkuttaen kohti uusia, onnistuneita treenejä :)

Kevät tuli jo!

Aika huima tämä "talvi" ollut. Viikonloppuna bongasin kotipihasta jo ensimmäiset kevätkukat nurkalta (ei istutettuja siis). Joutsenet ovat jo palanneet. Kyykäärmeetkin ovat jossain jo heränneet ja tulleet bongatuiksi. Täällä ei ole enää lainkaan lunta. Isoimmista lumikasoista, jotka nekin tänä talvena olivat kovin pieniä, on jäljellä enää pieni nokare. Luistelukenttien jäät ovat sulaneet. Koulut eivät tällä paikkakunnalla päässeet kertaakaan laduille koko talven aikana! Luistaluaikaakin kesti vain muutamia viikkoja. Melkoista menoa! Ans kattoo millainen kesä tulee! Ohessa pari eilen nappaamaani kuvaa lenkin varrelta :)

Koirille kuuluu hyvää. Toko on treenailtu ja lenkkeilläkin on yritetty kaiken muun elon ja olon ohella. Koirat onneksi ovat kiitollisia kaikesta eikä niiden korvien väliä kyllä hetkauta tippaakaan lepopäivät - aina ne kuorsaavat yhtä onnellisina sohvan nurkassa, jossain lattialla tai kainalossa. Onni on ihan mahtavat koirat <3.

Tämän hetkinen pakkanen ulkona vähän himmailee treenailua - kentät ovat niin kovia, etten uskalla ottaa riskiä loukkaantumisen vuoksi. Niinpä keskitytään muihin juttuihin, kunnes kevät jälleen palaa meitä hellimään. Huomiselle tosin on luvattu melkoista lumisadetta...

Kevään ja kesän ohjelma kalenteriin kurkkien alkaa olla aika täysi. Kaikenlaista kivaa koirarintamalla on luvassa. Iloa elämään :). Erityisesti odotan toukokuun alussa olevaan Valmennusrenkaan kevätleiriä, jossa pääsen Tikan kanssa Varvaran oppeihin, hauskaa!!! Ja MM-kisat toki konkretisoituvat jatkuvasti. Hyvillä mielin kuitenkin kuljemme niitä kohti, koska meillä on niin käsittämättömän ihania treenikavereita ja ystäviä ja Kipinä taas on niin hieno koira, että sen kanssa on ilo mennä minne vain. Yritän kovasti sopeutua ajatukseen majoittua viisi päivää hotellissa - hotellielämä ei ole minua varten, mutta ehkä selviän siitä? :)

FMBB-joukkuetreenit

Eilen treenasimme joukkuelaisten kanssa. Harmi, että varsin vähälukuisenea sakkina olimme paikalla. Hienoa näissä treeneissä on se, että pääsee vieraiden ihmisten liikkuroimaksi ja tulee joskus treenailtua paikalla olojakin. Paikalla oloja on kyllä viime aikoina koitettu päästä muutenkin treenailemaan, jotta pääsee vahvistamaan niitä asioita, mitä haluaa. Kokeilussa oli myös liikkeenohjaus englanniksi seuraamisessa, hyvin selvisin siitä :)

Aamusta treenattiin jo Piian kanssa keskenämme. Oli tosi hyvät treenit, kiitos Piia jälleen! Tikka oli varsin pätevä. Harjoitukset suuntaavat nyt erikoisvoittajaluokan korkkaukseen jossain kohtaa kevättä. Katsotaan, miten onnistumme rakentamaan toimivat liikkeet ja niistä kokonaisuuden. Viilattavaa piisaa aina, mutta se on mukavaa noin ihanan koiran kanssa kuin mitä Tikka on. Se on oikeasti kyllä melkoisen pätevä. Kaikki sitä on aina sanoneet, mutta minä alan tajuamaan sen vasta nyt. Hauskaa on treenistä toiseen ja ongelmatkin ratkeilevat pätevien treenikavereiden avulla ja tuella <3 

Kipinä treenaili taas EV-liikkeitä liikkuroituna. Sain videollekin ison osan niistä. Paljonhan siinä on hyvää ja etenkin se ilme on hieno asia. Tärkein on onnistunut - koira haluaa tehdä tokoa, joskin on halunnut aina, mutta silti pitää muistaa olla iloinen siitä, että onnistunut opettamaan koiralle motivaation, halun ja ilon tehdä tokoa. Omana tavoitteena on saada suorituksia hieman harmonisemmiksi kuin mitä eilen nähtiin, mutta yhtä kaikki videolta näytti paljon paremmalta, vaikka toki pääpiirteissään olin tyytyväinen muutenkin eilisiin suorituksiin. Lähdin vähän uudenlaisiin kokeiluihin eilen Kipinän kanssa, mutta vielä se ei riitä kantamaan läpi paketin tai edes puolikkaan. Tätä pitää edelleen testailla ja tuumaillla. Lisäksi sain pienen ajatuksen kokonaisuusharjoituksia ajatellen. Joskus ennenkin sitä on tehty, mutta olen vain unohtanut! Hyvä, että tuli mieleen. Tunnaria lähden nyt työstämään uudella tavalla ihan tosisssani, uskon, että tämäkin asia pystytään vielä ratkaisemaan :)

Helmikuu on takana ja maaliskuu on hurahtanut käytiin. Maaliskuulla on jotain mitä odottaa <3

Helmikuu oli melko hyvä kuukausi. Opittiin monta uutta asiaa ja ennen kaikkea luulen pääseeni taas yhden portaan eteenpäin uudenlaisella tiellä koirankoulutuksen suhteen. Olen niin iloinen tästä kaikesta :)

Maaliskuu toi mukanaan myös kyykkä- ja hoover-haasteet, joihin yritän pontevasti vastata haasteen edellyttämällä tasolla. Maaliskuun tavoitteena on paitsi treenata tokojuttuja, niin myös nostaa väsymyksessä nuokkunutta aktiivisuustasoa liikunnan osalta niin omien kuin koirienkin kohdalla. Kevättä, valoa ja lämpöä kohden mennään pitkän, märän ja synkän syksyn sekä melko synkeäksi jääneen talven jälkeen. Nyt saa jo tosissaan alkaa bongailla kevään merkkejä ja pääsee ulos treenimäään, aika huisin hienoa :)

Sipoossa treenaamassa

Tänään matkustin koirien kanssa Sipooseen. Olipas kiva reissu!

Kipinän kanssa tokoilin vain hyvin vähän. Tein rauhallisia juttuja, koska en ole vielä saanut prosessoitua sitä, miten saan mielentilan siihen optimaaliin tai edes lähelle sitä. Sitä pitää edelleen pohtia. Huono ei ollut Kipinä tänäänkään, mutta lujaa olisi mennyt, jos olisi jotain vauhdikasta tehty, sen tiedän. Vaaputin-juttuja alkuun, jatkeeksi seuraamista (Kiitos Mika, kun muistutit omien seuraamisoppieni toteuttamisesta, heti vastasi koira treeniin :)) ja loppuun vielä kauko-ohjausta. Tässäkin olisi vähän pohdinnan paikka, että saisi ihan priimaksi :)

Tikka puuhastelikin sitten monenlaista. Oikeastaan vähän kaikkea paitsi ei seuraamista. Pinkit merkit osoittautuivat näkymättömiksi - tämä on jännä, koska syksyllä jo havaitsin ensimmäistä kertaa pinkeillä merkeillä treenatessa, että minun kummallakin koiralla oli vaikeuksia niiden kanssa. Tällaista ei ole ilmennyt muun värisillä merkeillä - ei edes niillä punaisilla siellä vihreällä nurmikolla. Aika vinkeää. Tytöt boikotoi pinkkiä ;)

Pääsimme kokeilemaan erilaisia metskuja, mikä olikin tosi loistava juttu! Idari onnistui tänään kahdesti hyvin - jes, olen niin iloinen :). Mukaanottoja pitäisi muistaa nyt ottaa ohjelmistoon, olen ne ihan unohtanut. Kauko-ohjausta tutkailtiin ja päädyin pitäytymään visiossa, jota eilisissä aamutreeneissä visioitiin. Nyt pitää vain tuumailla, miten ko. toiminnon saa jalostettua alulle ja siitä edelleen puhtaaksi vaihdoksi :). Omana huomiona itselleni pitää taas muistaa ylläpitää kontakti ja asenne liikkeiden välissä oikeana!

Oli kyllä hienoa. Kiitos Jessica ja Mac! 

SKL:n tokon valmennusrenkaan valinnat

Huhheijaa, postin odottaminen ja kyttääminen päättyi, sillä Tikka ja minut on valittu Suomen Kennelliiton tokon valmennusrenkaaseen! Olen niin iloinen ja onnellinen tästä tiedosta. Arvostan todella paljon sitä, että meidän katsottiin olevan potentiaalinen koirakko tähän huiman taitavaan joukkioon. Ilman maailman mahtavampia treenitovereita: Piiaa, Kristaa ja Mikaa tämä olisi ollut silkka mahdoton haavekuva ja ilman heitä, en olisi rohjennut edes hakea mukaan! Suurkiitos kuuluu myös Annelle, Tainalle ja Hannille, jotka ovat ahkeraan tsempanneet meitä ja treenanneet kanssamme. Etenkin Annella on iso merkitys jo vuosien takaa siihen, että ylipäätään olen päätynyt tokoharrastajaksi! <3 Kiittää täytyy myös paikallisen valmennusryhmän puolikastamme ja kaikkia meitä auttaneita ja opastaneita - kiitos!

Lepo on tärkeää halki matkan - pennusta alkaen.

Pieni oli Tikkakin joskus :)

Tänään kävimme hallilla treenailemassa Mikan kanssa. Treenit olivat jälleen kerran erittäin hyvät. Olen todella tyytyväinen paitsi Tikan suorituksiin, niin erityisesti siihen, millaisessa harmonisessa mielentilassa ja yhtenäisessä kuplassa Kipinän kanssa teimme tänään töitä. Wau! Siinä on jotain tavoittelemisen arvoista. Nyt pitää vain oivaltaa, miten se saavutetaan! Mikalta onneksi siihen sainkin tänään roppakaupalla ajatuksia. 

Päivä jatkui vielä maastotreeneissä Heidin kanssa. Kiitos Heidi! Ajatella, että on 27. päivä helmikuuta vuonna 2014 ja me treenasimme jälkeä ja esineruutua käytännössä katsoen sulassa metsässä. Ihan käsittämätöntä, ei sitä voi tajuta! Jäljet sujui tytöiltä mainiosti ja Tikka oli erityisen pätevä esineruudussa. Kipinällä esineruudun tutut pulmat ovat olemassa, mutta tänä vuonna niistä tehdään historiaa - asenteella ja hyvällä fiiliksellä!

Lomalle lompsis!

Kyllä maistuu loma hyvälle, vaikka vasta toista päivää viedään. Paljon olen saanut aikaan kotosalla. Säät ovat kyllä kammottavat. Lunta ei ole käytännössä katsoen yhtään, järven jäät lainehtivat ja taivaalta on melkein koko päivän ropissut vettä. Niin vettä, lumettomaan maahan helmikuussa. Huh huh! Säähän ei kuitenkaan voi vaikuttaa, joten sen kanssa pitää siten vain elää. :) Toivotaan kaunista kevättä ja kesää :).

Parasta tässä lomassa on ehkäpä se, että ehtii treenata eikä ole kiire :). Toinen parhaus on siinä, että ehtii tehdä kotona asioita, jotka arkena tuppaa jäädä rästiin, kun aika ei meinaa kaikkeen riittää. Kotihommia on mukava tehdä, jos vain on aikaa niitä tehdä! Nyt on, ihanaa.

Treenit sujuvat mukavasti. Tekemistä piisaa aina eikä harjoittelun kohteet lopu koskaan kesken. Treenaaminen on kuitenkin hauskaa hyvässä porukassa, ja se jos mikä on tärkeää. Vaaputin hurahdukseni jatkuu. Olen alkanut vähän soveltaa sitä erilaisiin tilanteisiin ja innolla odotan johtavatko sovellukset toivomiini tuloksiin vai johonkin muuhun.

Tässä pieni kokkailuohje sateisten talvipäivien iloksi :)

Rahkajäähdyke
Pohja:
200 g keksejä (digestive)
80 g voita

Murskaa keksit ja sulata voi. Sekoita keskenään ja painele kakkuvuoan pohjalle. Irtopohjainen kakkuvuoka hyvä!

Täyte:
Tee rahkaa oman maun mukaan tai osta 3-4 prk Valion maustettua rahkaa esim. kuningatar. Sekaan voi laittaa kermaa tai olla laittamatta. Oman maun ja mieltymysten mukaan :)
Liota 5 liivatetta kylmässä vedessä ja liuota ne sitten kuumaan vesitilkkaan (noin ½-1 dl, riippuen paljonko täytettä on). Sekoita sitten liivateliuos täytteeseen.

Kaada täyte pohjan päälle kakkuvuokaan ja laita noin 1 vuorokaudeksi jääkaappiin. Sitten vain herkuttelemaan :)

FMBB joukkuetreenit, osa 1

Kokoonnuimme 8.2. ensimmäistä kertaa treenaamaan FMBB 2014 toko -joukkueen voimin Ylöjärvelle. Hienoissa olosuhteissa mukavalla porukalla on mukava tietenkin treenailla :) Kipinä teki kisamaisena settinä  kaikki liikkeet läpi ja sitten lisäksi vähän luoksetuloa, asentoja ja tunnarin haistelua. Kipinä oli aika mukava. Vire oli korkea, mutta pysyi melko hyvin paketissa. Hieman heilahti balanssista yli, mutta ei pahasti. Itse vähän sähläsin joissakin asioissa ja Kipinän virheet taas olivat odotettavissa olevia ja verrattain pieniä. Ainoastaan luoksetulon suorastaan törkeät ennakoinnit liikkeelle lähtöjen suhteen olivat yllätyksenä tulleita virheitä itselleni, mutta tämän pitäisi onneksi olla melko helppo asia vahvistaa takaisin kuntoon. Hyvä, että tuli esiin treeniolosuhteissa :) 

Kerrottakoon myös ennakkotietona, että pidämme huhtikuussa Koirakoutsi areenalla toko-koulutuspäivän. Kouluttajina on minä, Sari Nieminen ja Merja Korte. Koulutuspäivän tuotto menee joukkueemme kisareissun hyväksi. 

Näyttökokeessa

Eilen oli Ojangossa SKL:n Tokon Valmennusrenkaan näyttökoe. Hakijoita oli 22 ilmoittautuneesta paikalla 20. Olen jo muutamana vuonna halunnut hakea tänne Kipinän kanssa, mutta se on vain jäänyt eikä vähiten vireongelmien vuoksi. Tänä vuonna olisi Kipinällä viimeinen vuosi pyrkiä mukaan renkaaseen. Tuumin asiaa aikani ja lopulta laitoin hakemukset Tikan kanssa matkaan. Tikka alkaa hiljalleen päästä sille tasolle, että lunastaa sen pääasiallisen toko-koiran paikan, vaikka Kipinällä onkin keväällä tulossa tärkeä MM-kilpailu! Tikka ei ole vielä kisannut erikoisvoittajaluokassa ollenkaan, mutta alkaa hiljalleen valmistua sitä varten. Sen kanssa tuo vireensäätelykin on hieman helpompaa kuin halinoissin kanssa :). Eikä se Tikkakaan nyt mikään pentu enää ole. En tiedä, missä välissä se on kasvanut aikuiseksi isoksi koiraksi - ehkä eilen?

En ollut koskaan aiemmin käynyt Ojangossa olevalla Vuokkoset areenalla. Kiva halli ja hyvä pohja! Lenkkimaastot oli mainiot. Kävin ihan kunnon kävelyllä koirien kanssa suorituksen jälkeen. Hortoilin julmetuissa mäissä lukemattomia polkuja pitkin hyvän tovin. Kesällä nämä maastot ovat kuitenkin kuulemma kovin käärmeriittoiset, mikä on tietenkin surullista näin lähellä isoa koirakeskusta. 

Matka Ojankoon taittui mukavasti, vaikka itsekseni matkaa teinkin. Aikataulukin pelitti hyvin. Koko päivä oli hyvin järjestetty ja järjestelyt toimivat hienosti. Aivan mahtavaa oli se, että tunnelma oli mukava ja kannustava ja koko tapahtuman ilmapiiri oli positiivinen. Kannustusta ja kehuja tuli monille ihan vieraidenkin ihmisten taholta. Ja pari tosi hienoa koiraa pääsin itsekin näkemään suorituksessa muunmuuassa näin tollerin, jollaista en ole ennen nähnyt. Se oli törkeän hieno! Kuten se pikkukoirakin, olisiko ollut shipperke? Wau! 

Kehä oli rakennettu hyvin ja selkeästi. Pieniä haasteita mahtui mukaan. Tosin, jos on treennut vaihtelevin haastein, niin näistä selvisi mukavasti. Seuraaminen nimittäin lähti heti yleisön viereistä laitaa pitkin. Lisäksi seuraaminen meni kohti suoraan isoa peiliä ja perusasentoon pysähdyttiin ihan peilin eteen. Paikalla istuminen oli selkä yleisöä vasten. Liikejärjestys oli: paikalla istuminen, seuraaminen, luoksetulo, ruutu, tasamaanouto ja kauko-ohjaus. Ei sitä tunnaria olllut ollenkaan, melkein harmitti, että olin huolimattomasti lukenut, sillä Tikka ja minä oltaisiin mielellämme tehty tunnarikin :).

Vähän pitää suitsuttaa Tikkaa. On se vain hieno koira <3. Tuskin voin käsittää, mitä kaikkea siitä voi kuoriutua vuosien myötä! Mikä käsittämätön onni, että olen saanut noin hienon koiran elämääni - ihan arkea myöden! (Ja ihan sama koskee kyllä Kipinää!) Tikka marssi eilen halliin ihan kuin mihin tahansa muuallekin. Itseäni alkoi hallilla yllättäen jännittää hurjasti, kun oltiin numerot arvottu ja saatiin numero kaksi. En oikein tiedä, mistä jännityskumpusi. Ehkä siitä, että ympärillä oli jännittäviä ihmisiä kovasti ja tilanne jotenkin konkretisoitui. Oltiin tultu näytönpaikkaan, ei kokeeseen.

Tikka vastasi jännitykseeni, kuten aavistinkin - haukkui herkästi minulle, kun koitin jotain sen kanssa puuhastella. Varmaan ärjyi, että mikä hitto sua vaivaa!!!! Tai sitten yritti rauhoitella minua haistelemalla maata. Jotenkin onnistuin kuitenkin rauhoittamaan itseni, muistamaan kaikki ne asiat, missä Tikka on todella taitava. Tiedän, että se osaa, miksi siis pelätä? Tehtiin yhdessä pieniä juttuja laidalla ja haettiin yhteinen sävel. Näin kehään oli helppo marssia :)

Paikalla istumisessa vähän kömmähdin itse. Tikka esitti jälleen kerran sen hienon taidon, että se pitki sitkeänä sissinä kontaktia perusasennossa rivissä, kun toimihenkilöt selvittivät kisaajille asioita. Kehuin kerran välissä pienellä vapautuksella ja siitä takaisin. Jätettäessä koirat sitten tein kömmähdyksen. Annoin istu-käskyn. En koskaan anna istu-käskyä! Tikka lähti reagoimaan käskyyn, se varmaan ajatteli, että tämä olikin paikalla makuu, mutta se osoitti kuitenkin heti olevansa superkoira ja tajusi, että se oli istu-käsky. Se nytkähti ja jäi vajaaseen istumiseen, mutta oli käsittääkseni pysynyt siinä asennossa! Olen todella tyytyväinen koiran suoritukseen tässä. Itse muistan jatkossa pitäytyä opettamissani jutuissa ;).

Seuraamisen alkupiste oli heti kehääntulon  edessä. Siitä lähdettiin käännös vasempaan ja liikkeelle. Tikka teki tämän hienosti ja siitä tiesin, että me olemme samassa kuplassa ja hoidetaan tämä juttu omaan parhaan osaamisemme mukaan. Ja niin tehtiin. Seuraamisen kömmähdys tuli juoksun vasemmalle käännöksessä. En ole tainnut näitä juuri treenata, joten ei Tikka osaa tätä! Törmäsin hieman koiraan, mutta Tikka jatkoi töitä kuten siihenkin asti. Yleisö, peili, tuomarikunta tai mikään ei häirinnyt sen suoritusta. Peruutus oli teknisesti epäpuhdas, mutta sitäkään se ei paremmin osaa, tällä hetkellä.
Luoksetulo oli hieno. Itse vähän mietin, että oliko stoppi kovin hyvä, mutta kun videolta katsoin, niin olen tyytyväinen. Olisi voinut olla vieläkin napakampi, mutta hyvä se oli! Vikassa pätkässä vähän kaartaa sivulle, mutta tätä ei olle vielä ehditty työstämään pois.

Ruudusta olen todella onnellinen. Vihdoin olen keksinyt keinon (Kiitos maailman parhaiden treenitovereiden!), miten saan tämän toimimaan. Huippua! Minä stoppasin Tikan eikä se itse vielä ollut aikeissa stopata, jes! Ruutuun pinkoi hienosti ja stoppasi hyvin ja maihin hyvin. Kerran siinä jotain vähän sääti maatessa eli vilkuili sivulle. Seuraamaan vauhdilla ja hyvin! 

Nouto oli mukava. Paluu hidastui loppuun, mutta se on selvää, kun tämä uusi palautuspaikka on ollut käytössä vasta pari-kolme viikkoa. Hienosti teki siis senkin, se vain vaatii vielä vähän ylimääräistä ajatusenergiaa. Tätä pitää ehdottomasti nyt paljon. Irroitus OK. Riitalta ja Ninalta kyselinkin tätä miten sen irrotuksen saa tehdä (millä kädellä jne.) ja sain vastauksia. Nyt voin valita oman tapani :)

Kaukoissakin Tikka teki juuri siten kuin se osaa. Vaihtojärjestys oli M-I-S-I-M-S-M. Selkeästi näkee nyt, mitä olen viimeisen puolentoista viikon treeneissä onnistunut oikein vahvistamaan. Kiitos Piia! M-S-M on sellainen, mitä pitää vielä kehittää. 

Olen iloinen, onnellinen ja tyytyväinen. Erityisesti siitä, että Tikan kanssa teimme hommat yhdessä. Oli tosi rauhallinen, luottavainen ja harmoninen olotila kehässä, kun pääsimme vauhtiin. Ihana tunne, ihana koira!
Pari viikkoa nyt sitten jännäillään, ketä renkaaseen pääsee! Kaikkea muutakin kivaa ja mukavaa mahtui päivään, Kiitos kaikille. 

Vaappuen kohti päämääriä

Koirankoulutus ei ole aina ihan niin yksinkertaista ja ihan niin helppoa, mitä voisi kuvitella. Olen saanut oppia paljon uusia juttuja, nieleskellä vähän pettymyksiä, jotka olen ihan itse aiheuttanut, sekä yrittänyt vaihteeksi keskittyä oletetusti olennaisempiin asioihin. Yksi olennaisuus on ollut vaaputtimen harjoittelu. Se on jo pitkään ollut haluamieni välineiden hankintalistalla ja nyt minä sitten sen vihdoin olen saanut. Hauska kapistus ja toisaalta todella armoton kapistus! Ei ole ihan helppoa rakentaa kestoa nenäkosketukseen vaaputtimen kanssa. Armotta näkee sen, mitä on vahvistanut. Ja armotta paljastuu se, mikä koiralle on vahva toiminto. Jatkamme harjoituksia, sillä uskon, että tästä voipi olla vielä muutamissa asioissa iloa kouluttaessa muita juttuja hörökorville!

Tikka on juoksunsa juossut ja palannut arkiseen minäänsä. Kipinä puolestaan alkaa omassa juoksussaan juuri koputella tyrkkytyttöyden päiviä. Kaikesta röyhkeästä itsensä tyrkyttämisestä huolimatta, täytyy nostaa hattua tytöille siitä, että niiden treenimotivaatio ei kyllä juoksujen aikaan hetkahda mihinkään eikä treenatessa ennätä itseään mihinkään suuntaan tyrkyttämään. Myöskään arjessa eikä ole mitään poikkeavaa, paitsi Tikka olisi ihan estotta halunnut Lallin kanssa jakaa rakkautta toisilleen :) Hattua täytyy myös nostaa Annen, Tainan ja Piian koiruuksille, jotka uroksina ovat joutuneet melkoisen itsehillinnän harjoitteluun näiden neitokaisten kanssa. Aivan todella hienosti ovat selvinneet, joskin omistajienkin asenne asian suhteen on ollut mainio, mikä varmasti vaikuttaa asiaan ja josta minä puolestani kiitän huippuja treenikavereita :).

Lauantaina treffaamme melkein kokonaisena belgien kevään MM-kisojen tokojoukkueen kanssa. Mukava päästä näkemään kaikki. Jokainen on jollain tapaa tietty tai tuttu henkilö minulle, mutta kiva päästä paremmin treffaamaan ja tutustumaan ja siitä sitten lähteä yhdessä yhteiselle taipaleellemme edustamaan suomalaisten belgien toko-osaamista. Kevään FMBB 2014 kisathan ovat siis Suomessa, Tuusulassa. Virallinen kisasivusto löytyy täältä. 

Yritystä tulla paremmaksi

Olen astumassa jollekin uudelle polulle koirankoulutuksen kanssa, aistin sen. Kiitos sellaisten mahtavien ihmisten kuin Piia, Krista ja Mika! Olen saanut hurjasti uusia vinkkejä, ajatuksia ja palautetta. Palan halua kehittyä, oppia lisää ja tulla taitavammaksi, mutta voi miten kipeää se kasvaminen joskus osaa ollakaan! Niin iso ilo on kuitenkin se, että on niitä ihmisiä, jotka jaksavat ohjata, opastaa, kannustaa ja antaa palautetta monen moisesta! Onni on omistaa kaksi hienoa koiraa ja saada treenata niitä ihanien ihmisten kanssa, niitä aiempia ja edelleenkin olemassa olevia tärkeitä treenikavereita unohtamatta, kuten Taina ja Anne!

Olen tehnyt hieman valintoja tässä viimetreenien myötä. Olen päättänyt olla hieman rohkeampi kuin ennen ja pelätä erinäisiä asioita vähemmän kuin ennen! Olenkin päättänyt opettaa koirille tokoon kapulan palautuksen suoraan sivulle ja säilyttää PK-puolella sen edelleen eteentulona. Kokeilut ovat vaikuttaneet positiivisilta, joten projekti jatkuu. Aikahan sen sitten vain näyttää, miten onnistun nämä asiat erottelemaan toisistaan siten, että ne varmuudella myös toimisivat kisatilanteissa. Hauskaa vihdoin toteuttaa tätä pitkään kytenyttä ajatusta!

Olen myös rohkaistunut tunnarin kanssa ja tehnyt erilaisia kokeiluja. Luulen löytäneeni sen asian, mitä minun siinä pitää harjoittaa Kipinän kanssa, jotta saisimme myös kisoissa niitä napakymppejä suorituksia tunnarista. Tämän tiimoilta olen tehnyt harjoituksia, joita minua ei olisi saanut Kipinän kanssa aiemmin tekemään oikeastaan mistään hinnasta. Olen siis ollut tässäkin asiassa yllättäin rohkea ja toistaiseksi ainakin se näyttää myös olleen kannattava valinta, jes!

Seuraamisessa olen ottanut nyt kummankin koiran kanssa käyttöön aivan uuden startegian. Tällä hetkellä se tuntuu erinomaisen hedelmälliseltä. Kipinä teki tänään ehkäpä parhaan kisatreenin seuruunsa ikinä, vaikka viretila olikin korkealla. Mikan tuomio oli arvosanana 9 ja oma tuntuma oli sairaan hyvä, vaikka toki noteerasin muutamia virheitä hinkutettavien listalle. Kiitos Piia!!!

Nyt olen suunnannut treenituntumaa taas kohti kisamaisia treenejä, koska tällä hetkellä siihen on tarvetta. Tikka on ollut melko hyvä. Tuntuu, että harjoitus harjoitukselta se parantaa näissä! Virheitä toki on, mutta nyt puhutaankin kokonaisuudesta, fiiliksestä ja yhteistyöstä! Tänäänkin Tikalle ihan vieraassa paikassa se oli varsin hieno! Kipinällä tällä hetkellä palkattomuus käy vielä kovilla kierroksilla, mutta uskon, että harjoitusten myötä se siitä lähtee jälleen asettumaan ja saan ne toivomani asiatkin vielä loksahtamaan tässä kokonaisuudessa kohdilleen.

Uutta masiinaa olen koittanut koekäyttää kotosalla lähinnä aika yksinkertaisiin harjoituksiin. Ei ole kyllä vielä hallinnassa tuo masiina, mutta ehkä siitä ajan kanssa oppii ottamaan tehot kunnolla irti. Uskon, että siitä tulee olemaan vielä monesti iloa!

Kaikenlaisia kivoja suunnitelmia ja projekteja on harrastusrintamalla suunnitteilla. Mukavaa! Niistä sitten lisää aikanaan :).

Pieni askel parempaa ohjaajaa kohti

Meidän keskiviikkoinen treeniporukkamme on aivan käsittämättömän upea. Ei ole sanoja kuvaamaan tätä porukkaa, sanat eivät vain riitä :). Olen saanut niin paljon uusia luukkuja auki, että suorastaan hämmästyttää se kaikki, mitä niiden takaa voi vainuta löytyvän. Toivottavasti saan edes jonkun näiden luukkujen sisällöstä haltuun. Eilisissä treeneissä siitä pieni piipahdus näkyikin, jee :) 

Treenasin pelkästään Tikkaa edelleen, koska Kipinän voimakas hoitoreaktio edellisestä hoidosta on pitänyt sen levossa. Tänään oli kontrolli ja Kipinä saatiin mukavasti kuntoon, hoitoa täsmennettiin myös silmiin, jotta ne parantuisivat täysin syksyisestä silmätulehduksesta. Nyt niiden kanssa odotellaan viikon verran ja jos ei saada vastetta, niin testata homeopaattisia. Tikka puolestaan oli tosi kivassa kunnossa. Eilen alkaneen juoksun myötä kroppa on tietenkin taas tosi "löysä", mutta se on normaalia. Tikassa tämä näkyy aika selkeästi, ei tarvitse olla expertti nähdäkseen sitä. Iloisesti se silti taas elää ja reenaa juoksustaan viisveisaamatta :)

Meillä on eilen teemana vähän kuin treenisuunnitelmat. Minä laadin Mikalle ja Piialle suunnitelmat ja Piia laati sitten vähän suunnitelmaa Tikan päänmenoksi. Seuraamisessa testattiin minulle uutta tapaa. Olen kyllä nähnyt Piian sitä toteuttavan ja myöskin puhuvan siitä useamman kerran, mutta mitäpä pässi kerrasta tai kahdesta ottaisi opikseen? Tikka vastasi treeniin niin sairaan hienosti, että olin haljeta ilosta pienen koiruuden kanssa! 

Tehtiin myös merkkitreeniä, jossa lähinnä ohjelmassa oli merkin lähetyspaikkaan saapuminen. Siinäkin saatiin hyvää vastetta aikaan ja merkki oli sairaan hieno! Jälleen sain haljeta ilosta! 

Yksi tunnari tehtiin kisamaisena, mutta kapuloita oli paljon ja matka oli lyhyt. Tikka on tässäkin sairaan hieno!

Lisäksi työstettiin idarin asentoja, joissa seisominen ja istuminen sikinsokin on edelleen tuottanut päänvaivaa. Peruutuksesta teki aina oikein, mutta kokeiltiin sitten Kristan ideaa voltittaa ja hupsis, siellä sainkin virheen aikaan. Taas Piian ohjeella korjaussarjaa ja sen jälkeen veti näitä ihan sikin sokin ilman pienintäkään ongelmaa. Valoa näkyy siis tunnelin päässä, jee :)

Virtaa vuoteen 2014

Tänään oli hieman erilainen päivä. Kävin Tainan kanssa Tampereella ilmaisella Virtaa vuoteen 2014 -luennolla. Luennoitsijoina toimivat Kaisa ja Joni Jaakkola, joilla tuntui piisaavan osaamista ja kokemusta aihealueesta. Kiitos Tainalle seurasta, yksin tuskin olisi tullut lähdettyä liikenteeseen ja oli kerrassaan mukava ja antoisa reissu, muunkin kuin luennon osalta! Tässä hieman muistiinpanojani ja aatoksia luennolta teidänkin iloksenne. Korostan: istuin luennolla, tein  muistiinpanoja, mutta nämä tässä lukevat jutut sisältävät omiakin lisäyksiä eli jotain voi olla tässä eritaivoin kuin Kaisa ja Joni ajattelevat :)

Luento alkoi nasevasti koko luennon ydinasialla; ei ole asianmukaista kennellekään olla aina väsynyt. Miksi sitten aina väsyttää? Ainakin itse olen tämän loputtoman pitkän synkän syksyn aikana esittänyt tämän kysymyksen itselleni useammankin kerran arpoen erilaisia vastauksia sille omalta kohdaltani. Ja yksi seikka täällä Pohjolassa onkin siinä, että on niin valotonta arkea pitkä pätkä, että melaniinin eritys lisääntyy ja se taas tekee olon väsyneeksi. 

Tässä kuitenkin niitä asioita, joita Kaisa listasi väsymyksen syyksi:

• Liian vähän unta (minimi tarve aikuisella on 7 tuntia) tai huonolaatuinen uni. 
• Akuutti ja/tai pitkään jatkunut stressi.
• Ravintoaineiden puute eli huono ravinto (esim. einesruoka).
• Erilaiset vatsavaivat. Ihmisen ei kuulu joutua ajattelemaan vatsansa toimintaa päivän mittaa. Jos joutuu, on jotain vialla.
• Nestehukka - juotko vähintään 2 litraa vettä päivässä?
• Huono / sopimaton ruoka esimerkiksi gluteeniviljat (=kotimaiset viljat), maitotuotteet, munat, pähkinät, soija. Helppo testata itse esim. kahden viikon ajan gluteenitonta ravintoa.
• Hermovälittäjäaineiden epätasapaino esim. dopamiinivaje.
• Liikaa liikuntaa tai liian paljon liikuntaa eli tässäkin asiassa on löydettävä omalle keholle sopivat määrät!
• Sisäilmaongelmat ja home - näiden aiheuttamaan väsymykseen ei auta mikään muu kuin altistuksesta eroon pääseminen!
• Verensokeri / liika insuliini. Epätasapaino -> makeanhimo kasvaa, elimistö huutaa lisää sokeria ja huonoja hiilareita.
• Kilpirauhasen toimintahäiriöt on nykyisin yleinen vaiva. Esim. homeelle altistuminen voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä.
• Matala kortisolitaso.
• Matala testosteronitaso miehillä. Tämän nostamiseen puree raskas painoharjoittelu!
• Naishormonien epätasapaino. Kova stressi vähentää näiden määrää.
• Tehoton detox eli elimistön kyky poistaa myrkkyjä esim. jos töissä altistuu kemikaaleille ja lisäksi syö ravinneköyhää ruokaa (einekset, yksipuolinen ravinto jne.), niin keho ei pysty poistamaan itsestään kertyneitä haitallisia aineita.
• Lääkkeet esim. statiinit (ilmeisesti kolesterolia alentavat lääkkeet), joiden käyttö nykyään runsasta.
• Vakavat sairaudet esim. syöpä.

Fyysisen hyvinvoinnin kulmakivet oli ilmaistu kolmiolla, jonka kärjessä oli uni, rentoutuminen ja stressinhallinta. Tämä on kaikkein tärkein ja arvokkain asia, sillä kolmion mikään osa-alue ei pelitä, jos keho on stressantunut eikä saa riittävästi lepoa ja rentoutumista.Eli hyvä ja oikeanlainen liikunta omiin tarpeisiin ja laadukas ravinto eivät riitä eivätkä tuota tulosta, jos kunnollista lepoa ei ole riittävästi! Tärkeä muistaa, sillä herkästihän siinä käy niin, että yöunista lähtee tinkimään kun on milloin mitäkin tärkeää hommaa (mukamas) eikä päivällä (mukamas) tunnit riitä.

Tästä seuraavaan kulmaan edettäessä saavutaan yksilölliseen ja puhtaaseen ravintoon. Tarkoittaen sitä, että meidän jokaisen elimistöllä on omat ravitsemukselliset tarpeensa, sillä olemme eri kokoisia, harrastamme eri määriä liikuntaa eri tehoilla, teemme eri työtä jne. Tarpeemme ravinnon suhteen ovat erilaisia. Kuitenkin kaikille yhtenäistä olisi pyrkiä mahdollisimman puhtaaseen ravintoon eli mahdollisimman vähän käsiteltyyn ravintoon. Luomu olisi ideaalia, mutta sitä tärkeämpää on pyrkiä eroon eineksistä ja oppia syömään oikeita ravintoaineita oikeaan aikaan vuorokaudesta, jälleen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Kolmas palanen kolmiosta oli rakentava ja säännöllinen liikunta. Pitää löytää aika liikunnalle (vaikkapa tämän epäoleellisen bloggaamisen asemesta...) joka viikko ja useammin kuin kerran viikossa. Liikunnan tulee olla mielekästä ja vastata omia tarpeita, omaa kehoa kuunnellen, silloin siitä on helppoa rakentaa mukava rutiini eikä se ole pakkopullaa, joka nopeasti unohtuu ohjelmistosta. 

Kaiken tämän keskelle, keskelle kolmiota ja sen ydinyä, jäi sellainen sana kuin "tavat". Jotta mikään kolmesta tärkeästä kulmasta voisi toteutua, on oltava valmis muuttamaan omia tapojaan arjessa. On luotava tavat siihen, että uni ja lepo ovat tärkeitä ja rakennettava tarvittavat olosuhteet niiden täyttymiseen arjessa. Kun niistä tulee tapa, arjen rutiini, niin ne eivät vaadi yleensä erillistä ponnistelua ja silloin niistä ei tule tingittyä kovin helposti. Päivittäin toistetut tavat -> pikkuisen parempaa elämää päivittäin!

Uni

1. Priorisoi

Jos uni ei ole prioriteettilistallasi tärkeimpänä asiana, unen laatu jää heikoksi. Niinpä opettele arvottamaan uni todella tärkeäksi asiaksi itsellesi. Unen pitää olla tärkeää sinulle, sinun omasta mielestäsi, muuten unen laatu ei ole riittävää!

2. Nauti illalla tärkkelyspitoista hiilihydraattia (esimerkiksi bataatti, täysjyväriisi). Se väsyttää valtaosaa meistä, vertaa saako hiilihydraattipitoinen ravinto sinut repimään leulojasi työpaikallasi hieman lounaan jälkeen? Nauti kahvi ennen kello 16, silloiin se ei vaikuta unesi laatuun. Huomioi siis ravinnonvaikutus unesi laatuun. Nauti illalla sellaista ravintoa, mikä auttaa sinua rentoutumaan.

3. Harjoita rankkaa urheilua vain silloin, kun haluat olla virkeä (aamulla ja päivällä!), koska se nostaa kortisolin erittymistä. Tai jos tällainen liikunta asettuu kalenterissasi iltaan, niin opettele tunnistamaan, millä voit sen jälkeen laskea elimistösi kortisolimäärää, jotta raskas liikuntasuoritus illalla ei vaikuta uneesi.

Esimerkiksi kävely, jooga tai piikkimatolla makaaminen ennen nukkumaan menoa toimivat monilla rauhoittumisessa nukkumaanmenoa kohti. Hyvä on myös muistaa, että hiilihydraattien nauttiminen liikunnan jälkeen laskee liikunnan nostamaa kortisolitasoa, ja auttaa näin elimistön rentoutumisessa.

4. Pimeys nostaa melatoniinin eritystä (huom! kaamosaika). Melatoniini puolestaan edesauttaa unta ja lepoa. Hanki siis pimennysverhot - paitsi omaan niin myös lastesi makuuhuoneisiin! Äläkä käytä kirkkaita valonlähteitä 1-2 tuntiin ennen nukkumaan menoa. Pikemminkin lähde hämärtämään ympäristösi ennen nukkumaan menoa hyvissä ajoin. Ja vielä; kännykät, televisiot ja tietokoneet pois käytöstä hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa!

5. Nauti magnesiumia illalla. Hyviä magnesium valmisteita ovat Pure Magnesium Glycinate tai Solgar Chelated Magnesium. Magnesium vaikuttaa kortisolitasoon sitä alentavasti. Katso Kaisan nettisivulta artikkeli magnesiumista. Sieltä löytyy ohjeet, miten voit testata mikä on sinulle oikea annpstus magnesiumia. Linkki. 

Krooninen stressi jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat fyysinen stressi, emotionaalinen stressi ja mentaalinen stressi. Näistä emotionaaliseen ja mentaaliseen stressiin voit vaikuttaa itse miettimällä omaa suhtautumistasi elämässä eteen tuleviin hankaliin ja vaikeisiin tilanteisiin, joista pitäisi selviytyä hengissä ja voittajana. Oma suhtautuminen, oma asenne on näissä ratkaisevaa! 

Tässä vielä eriteltynä näiden oireita / syitä.

Fyysinen stressi

• Huono ravinto
• Suolistovaivat
• Huono laatuinen / liian vähäinen uni
• Hormoniepätasapaino
• Kaisa on kirjoittanut kirjat Hormonidieetti ja Hormoonitasapaino, ainakin jälkimmäinen näistä on varmasti tosi mielenkiintoinen ja aion sen lukea :)
• Liika / liian vähäinen liikunta
• Ympäristö, esimerkiksi kemikaalit, home
• Kipu
• Tulehdus; kytevä tulehdus elimistössä esimerkiksi ravintotekijät, kuten tunnistamatta oleva keliakia, joka saattaa vaurioittaa suolistoa pahasti ja parantuminen oikean ruokavalion avulla kestää helposti puolikin vuotta!

Emotionaalinen stressi

• Tarkoituksettomuus
• Ahdistuneisuus
• Vihaisuus
• Ärtyneisyys
• Yksinäisyys
• Masentuneisuus
• Alakuloisuus
• Katkeruus

Mentaalinen stressi

• Ajanhallinta
• Työ
• Parisuhde / perhe
• Terveys
• Raha
• Oma itse

Kroonisen stressin seurauksia ovat mm. lisääntynyt adrenaliinin ja kortisolin eritys, mikä johtaa kortisolin jatkuvaan koholla olemiseen. Kuten jo aiemmin havaitsimme, tämä vaikuttaa esimerkiksi rentoutumiseen ja uneen negatiivisesti. Lisämunuainen "palaa loppuun" ja sitä myöden kortisolin tuotanto romahtaa liian alas -> väsymys, burnout.

Lisäksi insuliinin määrä lisääntyy ja elimistön kyky hyödyntää sitä puolestaan heikkenee. Tämä johtaa kroonisesti korkeaan insuliinitasoon. Jatkoseurauksena voi olla muunmuassa diabetes. Kroonisella stressillä on myös valtava vaikutus kilpirauhasen toimintaan, joten jos kilpirauhasarvosi heittelee, voit ehkä pystyä vaikuttamaan asiaan ja päästä jopa eroon lääkityksestä. Think that!

Muutama kirjavinkki ja muu vinkki siihen, miten voit ehkä löytää keinoja helpottaa oloasi kroonisen stressin paineessa.

• Joustava mieli / Arto Pietikäinen
• Hengähdyshetkiä / Mia Jokiniva - erityisesti tämä herätti Kaisan briiffaamana mielenkiintoni ja tulen tämän hankkimaan käsiini!
• SimplyWell - neljä askelta terveyteen / Kristian Ekström (kuulemma ilmestymässä näillä näppäimillä ja todella hyvä opus)
• Muuta Maailmasi
• Tampereella on paikka, rentoutussali, jossa tätä voi kokea ihan livenä. Suosisttelivat kovasti ja itse ainakin tällä hetkellä koen äärimmäisen houkuttavaksi kokeilun kohteeksi. Tsekkaa tästä!
• Jooga
• Tasapainottaa sekä mieltä että kehoa, siksi ihan omaa luokkaansa rentoutumiseen!
• Kaisa suositteli esim. Villa Mandalaa
• Kaisa korosti, että joogaan mennessä ei tarvitse olla mikään urheilullinen tai osata yhtä ja toista tai taipua kieroon. Riittää, että  on avoin mieli ja aloittaa aloittelijoille suunnatusta tunnista :)

Energisoiva ravinto

Jos olet väsynyt, älä syö hiilareita. Voi olla todella vaikea kieltäytyä hiilareiden syönnistä silloin, kun on väsymyksen vallassa, koska elimistösi huutaa sinua silloin tankkaamaan hiilareita. Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, sillä väsyneenä hiilareiden ahmiminen väsyttää vain lisää! Määräys kävi syödä päivittäin ainakin lounaalla vähintään oman kourasi kokoinen määrä proteiinia - mitta on aina mukana!

Aamuisin, kun haluamme olla virkeitä ja ladata energiavarastomme, meidän tulisi syödä proteeinia, rasvoja ja kasviksia. Nämä tuovat energiaa, virkeyttä ja jaksamista päivään! Iltaisin puolestaan tulisi syödä tärkkelyshiilihydraatteja, ne auttavat rantoutumaan ja rauhoittumaan.

Energiaa proteiineista

Eli aamupalaa kokoamaan esim. tästä listasta (ja en ehtinyt tästäkään kaikkea listata ylös).

• Punainen liha (esimerkiksi nauta)
• Pienet kalat (esimerkkinä taisi olla sardiinit)
• Rasvainen kala (esimerkiksi lohi)
• Ricotta / raejuusto, piti ihan googlata ricotta ja se on siis ilmeisesti jonkinlainen herajuusto.
• Avokado
• Pinjan / kurpitsan siemenet
• Mustikka

Tavallinen kotiruoka nostaa hurjasti verensokeria ja näin insuliinin määrä kohoaa enemmän kuin mitä osaamme edes aavistaakaan! Sitä perinteistä kotiruokaa (mitä muuten kaikki koulut ja päikyt, useimmiten vielä einesvalmisteista, syytävät lastenne naamariin vähintään sen 9 vuotta heidän elämästään....) olisi siis ihan suositeltavaa välttää, ainakin mikäli mielii olla energinen ja pirteä.

Lounasvinkkejä!

• Vähintään oman kouran suuruinen määrä proteiinia, kuten lihaa, kalaa, kanaa. Lisäksi öljyjä ja esimerkiksi uunikasviksia.
• Nopeaksi ateriaksi esimerkiksi kylmäsavulohta reilun salaatin sekaan. Lisäksi jokin kova hedelmä ja vaikkapa vähän tummaa suklaata eli sellaista, jossa kaakaon määrä on vähintään 70%.
• Ja salaatiksi tulisi valita sellainen salaatti, joka on mahdollisimman värikäs. Mitä värittömämpi salaatinlehti on, sitä vähemmän siinä on ravintoaineita. Esimerkiksi jääsalaatti on käytännössä yhtä tyhjän kanssa ravintoarvoiltaan. Sen sijaan tammenlehtisalaatissa puolestaan on jo ihan hyvin ravinteita tarjolla.
• Kiireiseen lounaaseen kaupan eineksiä varteenotettavampia pikaisia vaihtoehtoja ovat hera-/riisiproteiinijuomat tai vaikkapa kourallinen pähkinöitä!

Liikunta (Jonin osuus)

1. Kaikkein tärkeintä ihan kaikessa liikunnassa ihan jokaisella liikunnan tasolla (niin kuntoliikunnassa kuin kilpaurheilussa) on turvallisuus. Eli minimoi loukkaantumisriskit. On aika ilotonta ja hyödytöntä aloittaa kuntoilu, jos siinä pikimmiten poksauttaa vaikkapa välilevyn. Siinä jää kuntoilut pitkäksi aikaa paussille. Eli muista turvallisuus, jotta voit pitää liikunnan säännöllisesti mukana arjessasi!!!

2. Motivaatio on tiukka numero kakkonen. Valikoi itsellesi sellaisia liikuntamuotoja, joista pidät. Mielenkiintoisuus, mukavuus, hauskuus auttavat sinua pitämään liikunnan osana arkea, vaikka joskus olisikin vähän tiukempaa aikataulua arjessa. Joni kertoi hyväksi esimerkiksi, että hän ei käy juoksulenkeillä, koska hän ei koe niitä mielekkäinä ja inhoaa moista, mutta hän mielellään juoksee vaikkapa jalkapallo tai salibandy treeneissä, koska tykkää näistä lajeista! Ja hyvä muistaa: Huono harjoitus on vai se harjoitus, mikä jäi tekemättä!

3. Hyvä liikuntamuoto itselle on se, mikä tuottaa toivottuja tuloksia. Toivottuja tuloksia voivat olla esimerkiksi seuraavassa listassa olevat asiat. Mieti, mikä on oma toiveesi liikunnan suhteen ja valitse siihen sopivat lajit :)

• Rasvanpoltto
• Painonpudotus
• Hypertrofia 
• Voiman lisääminen
• Räjähtävyyden lisääminen
• Pään tyhjäys
• Suorituskyvyn parantaminen
• Tekniikan parantaminen
• Nopeus

4. Suunnitelmallisuus on tärkeää, jotta haluttuja tuloksia saadaan ja jotta liikunta pysyisi osana arkea. Pointteina tähän

• Huomioi muutokset muussa elämässä eli allostaattinen kuormasi. Tällä tarkoitetaan stressin kokonaiskuormaa kellonympäri. Allostaattinen kuorma vaikuttaa treeniin. Treenin pitää olla sellaista, että elimistö pysyy menossa mukana.
• Intensiivisiä jaksoja ja kevennettyjä jaksoja sopivassa suhteessa! Eli joka päivä ei voi treenata hullun lailla, se ei johda mihinkään hyvään lopputulokseen. Tästä Kaisa kertoi omakohtaisia kokemuksiaan elävänä esimerkkinä.
• Huomioi yksilölliset tarpeet (ravinto, terveys, taloudelliset puitteet jne.).

Joni kertoi, että jos hän voisi suositella vain yhtä ainoaa tapaa liikkua ja huoltaa fyysistä hyvinvointia niin se olisi ehdottomasti kyykyt. Ja näiden lisäksi mobilisaatioharjoitukset, joilla kuulemma voi korvata sen venyttelyn ;) Minä inhoan venyttelyä, kun olen niin super kankea ja tönkkö, ollut aina. Ehkä löydän mobilisaatin kautta uusia ulottuvuuksia? Löysin vähän youtube matskua asiasta. Nyt ei tosin olen ääniä käytettävissä, mutta näyttäisi ihan lupaavalta :) Linkki 

Tee jutut oikein!!!

Sitten pienen pohdinnan aiheuttanut sanailu oli, että aerobinen liikunta ei ole välttämätöntä (päästäkseen kesäkuntoon). Kesäkunnon saavuttaa ihan vain 4 tuntia viikossa salilla uhraten. Harmi, että salipuuhat ei osu eikä uppoa minuun ainakaan tällä hetkellä elämää edelleenkään :)

Kestävä elämänmuutos!

Avaapa kalenterisi tänään illalla ja merkitse siihen ylös, mitä olet päivän aikana tehnyt. Merkkaa kauanko istuit koneen äärellä, kauanko käytit liikuntaan, mitä söit ja montako kertaa jne. Tee tätä viikko ja katso sitten kalenterisi merkintöjä. Minkä kaiken ajankäytön ylösmerkitsemistäsi asioista koet turhaksi? Mihin kuluttamasi ajan voisit vaikka puolittaa? Aikaa on tärkeille asioille, kun priorisoi asiat oikein ja kun ei käytä aikaa turhanpäiväisiin asioihin, jotka eivät ole oikeasti tärkeitä!

Jos olet sitä mieltä, että et voi tehdä muutoksia kalenteriisi, niin onko arkesi ollenkaan kestävällä pohjalla? Ehkä jostain pitäisi vähentää, ehkä jostain pitäisi luopua? Ehkä asiat pitäisi asettaa tärkeysjärjestykseen uudestaan ja tärkeinpänä asiana listan huipulla komeilisi uni, lepo ja rentoutuminen? Siitä olisi hyvä lähteä liikkeelle. Miettiä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää!

Valitse oma arvomaailmasi siten, että voit ilman oman itsesi horjumista oppia sanomaan ei! Nykymaailmassa se on niin kovin tärkeä taito!

Keho on ainoa paikka, missä sinun täytyy elää koko elämäsi ajan! Mieti siis, miten paljon siitä välität ja millaisessa kunnossa haluat pitää ympäristön, josta et voi poistua!

Mieti, joka kolmannen sepelvaltimotaudin ensioire, huom! ensioire, on äkkikuolema. Mikä siis ihan oikeasti on tärkeää? Paahtaa itsensä piippuun töissä ja vapaa-ajalla, vai huolehtia omasta levosta ja omasta hyvin voinnista?

Tässä molemmiltakin oma lista niihin pieniin tekoihin, joita voi hiljalleen ottaa osaksi arkeaan. Ei kannata ahnehtia kaikkea kerralla. Ei kannata lähteä mihinkään joulunjälkeiseen tammikuun huumaan, vaan ottaa yksi asia käytäntöön elämässäsi tänään ja muutamien viikkojen jälkeen, kun tästä yhdestä asiasta on tullut tapa, osa arkeasi, niin siinä kohtaa voit lisätä seuraavan. Lisää asia kerrallaan pieniä asioita arkeesi, matkalla kohti parempaa hyvinvointia ja virkeää vuotta 2014 ja loppu elämää :)

Jonin lista

• Priorisointi
• Priorisoi tärkeät asiat ensin, ne on tärkeitä ja välttämättömiä. Muita juttuja tehdään, jos ehtii ja jos on energiaa! Opi sanomaan ei kiitos!
• Suunnitelmallisuus
• Päämäärätön hörhöily ei johda mihinkään pysyvään ja järkevään lopputulokseen.
• Rentous
• Älä pingota, älä aja itseäsi ahtaalle tai vielä pahempi - loppuun.
• Paljon vaihtoehtoja
• Näin voit valita!
• Päiväunet on kuningasten juttu!
• Kahvi :)
• MOTTO: Joka aterialla pitää olla proteiinia!

Kaisan lista

• Proteiinia aamupalalla!
• Lisäravinteista välttämättömät laadukkaassa muodossa, katso Kaisan suosituslista!
• Monivitamiini
• Omega-3 -rasvahappo
• Magnesium
• D3
• Probiootti eli maitohappobakteeri
• Viherjauhe / marjasmoothie, katso lista Kaisan sivulta!
• Herkuttelulinjaus: ei tarvitse olla totaalikieltäytyjä, mutta aina voi pyrkiä valitsemaan sen pienimmän pahan esim. herkutella voi suklaalla, mutta ostaa raakasuklaata! 
• Liikuntaa omaa kehoa kuunnellen!
• Ei ruoskimista, vaan ymmärrystä itseä kohtaan!
• Kun on väsynyt, on lupa olla väsynyt / levätä. Silti voi tehdä pieniä hyviä valintoja :)

Lopuksi yleisö sai esittää kysymyksiä ja Kaisa ja Joni vastailivat niihin. Tässä jotain poimintoja noista.

• Soijan syönti
• Kaisa ei koskaan suosittele soijansyöntiä, ainakaan päivittäisenä ravintona. 
• Haitaksi kilpirauhasen toiminnalle. 
• Tofu on soijaa!
• Mieti aina, mikä on vaihtoehtona? Onko vaihtoehtoa, joka olisi parempi?
• Esim. Jos ei halua / voi syödä lihaa, niin vaihtoehtoina (parempina!) on kananmuna, heraproteiini, riisiproteiinijauhe ja pavut.
• Paleoideologia
• Ravinnossa on paljon hyvää esimerkiksi laatu ja kasvikset. Haastavaa on hiilarien määrän minimoituminen.
• Kaisa kertoi itse syövänsä aika-ajoin tosi tiukkaa paleokuuria, koska auttaa häntä.
• On todettu olevan hyväksi esimerkiksi autoimmuunisairauksien, suolistosairauksien ja tulehdustilojen yhteydessä.
• Suositteli lukemaan Patrikin artikkelin Liian hyvä syöminen - itselläni vielä lukematta :)
• Salaatit
• Mitä värittömämpi, sen vähemmän ravintoaineita. Esim. jääsalaatti on "tyhjää". Hyviä ovat esimerkiksi romanesalaatti ja tammenlehtisalaatti.
• MSM-jauhe
• Jos kokee auttavan, niin kannattaa käyttää. Muussa tapauksessa ei ehkä tarvetta?
• Mielialan laskuun sopivia ruokia / ravintoaineita
• Serotoniiniruokia - esim. tummasuklaa (raaka!), banaani, täysjyväriisi
• Omega-3 -rasvahappoa 6 grammaa / päivässä. Laske määrä valmisteen mukaan.
• Hyvä merkki esimerkiksi Eskimo!
• Kalaöljyissä käytä nimenomaan kalaöljyä ei kalanmaksaöljyä!!!!
• Osta mielummin kallis ja käytä vähemmän. Markkinat ovat villit ja halpistuotteissa saattaa olla esimerkiksi myrkyllisiä metallijäämiä tms.
• Ravintoainelisiin hyviä merkkejä
• Pure
• Solgar
• Proteiinijauheet
• Kaisa ollut töissä Fastilla, joten tuttuja valmistusmenetelmät. 
• Esim. Fastin heraproteiini valmistetaan juustonvalmistuksen yhteydessä juuston herasta! 
• Liikkujille hyödyllisiä ja käteviä, koska on helpompi esim. salin pukkarissa treenin jälkeen juoda pullosta herajuomaa kuin nakata taskusta broilerin rintafilee kitusiin ;)
• Perusjutut kuntoon ensin, myös lisäravinteista. Sen jälkeen voi hifistellä enemmän. Kokeile ensin perusravintoainelisät laadukkailla ravintoaineilla ja päätä vasta sen jälkeen, sopivatko ne itsellesi tai tarvitsetko niitä itse. Älä päätä kokeilematta :)
• Tsekkaa Kaisan blogista 55 päivän paleohaaste, jos kiinnostaa ravitsemuspuoli :)

Virtaisaa uutta vuotta 2014 lukijakunnallemme :)

Vuosi 2013

Ei jaksa kirjoittaa viime vuotta. Se on ollut hieno, olen itse saanut oppia valtavasti, saanut uusia tuttavia paljon koiraharrastuksen parista ja koirani ovat olleet mahtavia! Niinpä, muutama kuva viime vuodelta!

Kisattiin ensimmäistä kertaa ikinä PK-kokeen 3-luokassa hyvin tuloksin!

Saatiin tarha vihdoin valmiiksi ja nautittiin kesästä 8)

Tikka

Syksyn auringossa on hyvä olla!

Nipsu

Tokoa ala Hundhörnan

Annen kanssa tänään pakkasimme kaikki viisi tyttöämme autoon ja matkasimme Jessican oppeihin Etelä-Suomeen, Hundhörnan. Ainakin puoli vuotta on tästä puhuttu, mutta ei vain ole saatu aikaan sovitella aikatauluja. Lisäksi päästiin treffaamaan ihana Sanna :)

Kipinä tarttui tietenkin ensin vinkumismaailmaan. Vähän muokattiin sitä treeniasetelmaa, mitä nyt on tehty - kestää hyvin täydet matkat. Vähän muokattiin namiastelmaa ja tuntui toimivalta. Paremmin jalostunut systeemi kuin mitä aikanaan namittelemalla tehtiin. Uskon, että tämä tuottaa sen tuloksen, mitä tällä ikää ja tällä kokemuspohjalla tämän koiran kanssa voimme saada aikaan :)

Kipinä teki myös hieman kisamaista treeniä ja esitti kyllä melkoista menoa. Idarista kun aloitettiin, niin Kipinä veti keskimmäisellä sivulla varmaan ainakin neljä kertaa Jessican käskystä omatoimi hopin. Hohhoijaa. Ei tarvitse miettiä, missä ongelma kisatilanteisiin piilee, nyt taas muistan sen ja nythän se ydinongelma hinkutetaan sieltä talven aikana pois, jes! Luoksarin stoppi oli ihan mahti hieno! Seuraaminen kohtalaista ja kaukot meni semisti - Jessican mielestä ne oli hyvät, minun mielestä huonot :).

Tunnaria ei tehty, mutta kyselin siihen vähän vinkkiä ja vahvistuin omassa ideologiassani asian suhteen. Hyvä!

Tikka teki vähän vähemmän. Kokeiltiin seuraamisen käännöksiä ja peruutusta. Aidan vieressä Tikka taas heti näytti, miten tassut nousee seinälle, joten siitä ideasta luovuttiin melko pian. Hihnan kanssa saatiin parasta tulosta aikaan. Sama homma käännöksissä paikallaan. Hihnalla sain turhat säädöt ohjattua pois ja saatiin hyviä onnistumisia. Pitää vaan muistaa, ettei jää hihnasta riippuvaiseksi :)

Sitten katsottiin idaria, jossa ongelmana on yleensä se, että Tikka ei istu. No, tänään kyllä istui, mutta sitten se ei seissyt enää :P. Jessican mielestä Tikka ei keskity kunnolla seuraamiseen, vaikka näennäisesti ehkä seuraa ihan OK. Olen ehkä samaa mieltä. Itse huomaan, että seuraaminen jäävien kanssa on erilaista ja ollut ongelma jo pitkään, aina vähän häsää tässä, joten voihan ollakin, että asennot alkaisi toimia, jos saan seuraamisen asenteen tässä kuntoon. Nyt on vinkit siihen, joten kokeillaan :)

Lisäksi yritin näyttää merkin taisteluongelmaa ihan loppuunasti tekemisestä. Tikka kuitenkin on tarkka ja kuunteli, mitä Jessica neuvoi minut siihen kokeilemaan, niin eihän se tehnyt yhtään huonoa merkkiä. Vähän hitaita ne kyllä oli kaikki, mutta ihan OK kuitenkin. No, nytpä tiedän, miten tähän reagoin, kun huono merkki taas näyttää itsestään.

Näillä on kyllä hyvä jatkaa :) Annen koirien tekemisistäkin sain vinkkejä irti, joten oli varsin hyödyllinen reissu. 

Edistystä

Voisin varovaisesti aavistella edistyksen häivähdyksen Nipsun treeneissä tällä hetkellä. Ihana tunne! Kiitos siitä kuuluu monellekin treenitoverille viime aikoina - Kiitos :)

Projekti ruudusta on purettu matkaa ja odotuksen kestoa pois sekä rikottu odotusarvoa. Silti on saanut kuitenkin sitä lelupalkkaakin ihan ansaitusti. Tämä tuntuu nyt hyvältä, joten jatkamme tällä tapaa ja toivottavasti maltan nyt pitää itse ohjaksista kiinni pysytellen oleellisen äärellä. 

Tunnarikokeiluissa taas jouduin vähän viime pohdinnoista vaihtamaan ajatusta. Törpöistä tuli Nipsulle vain ressi, kun reppana yritti alkaa sohoa takajalkoja tötsien päälle, tuupata niitä kuonollaan, tunkea nenäkosketusta maahan kirsu rullalla ja muuta mukavaa. Kaikenlaisia hienoja temppuja ja mikään ei kelepaa, pah! Nyt olen tarvittaessa ystävällisesti ohjannut pois ja muuten on koitettu vahvistaa malttia, vaikka virettä vähän olisikin. Hyvin meni!

Vähän on olemassa olevin, joinkuin toimivin palasin otettu ohjelmistoon mukaan myös kisamaista, pelkän sosiaalisen palkkion treeniä. Yritän nyt palata siihen, millä ne EV-kisat korkattiin omalla mittapuullamme hyvin. Ideologia on selkeä, enää ei tarvitsisi kuin noudattaa sitä.

Tiuhtin tie onkin tällä hetkellä hieman hikisempi. Kun on niin vikkelät kintut, niin sitä ehtii kaikenlaista mukavaa seuraamisen paikalla tepasteluissa. Toivottavasti huomenna Sipoosta saamme näihin jotakin vinkkejä :). Toinen yrittää niin kovin, osumatta yhtään oikeanlaiseen suoritukseen. 

Täydellisen tunnarimme onnistuin ahneuksissani sössimään ihan täysin. Ihan järjettömän katkera olen kyllä tästä edelleen itselleni - miten voi olla niin tyhmääkin tyhmempi? No, onneksi valoa näkyy tunnelin päässä ja mallikas työskentely on taas vilauttanut olemassa oloaan. 

Yhtä jos toista puuhaa on kuitenkin ennen kisakenttien kutsua :P

Uusi vuosi, uudet kujeet

Uuden vuoden kunniaksi blogi saa pienen muutoksen, oikeastaan aika suurenkin! Avaan sen nimittäin nyt kaikkien ulottuville. Tuleeko päivityksiä yhtään sen useammin tai yhtään sen oleellisemmin, niin sitä ei voi vielä tässä vaiheessa tietää. 

Mennyt vuosi on ollut huima vuosi koirien kanssa - moni asia on mennyt valtavasti eteenpäin ja itsekin olen saanut oppia hurjan paljon uusia asioita! Silti on pitänyt hakata pässin päätä seinään ja tulla tähän pisteeseen, että Nipsun kanssa lähdemme ääniasioiden kanssa jälleen kerran sieltä ruohonjuuritasolta liikenteeseen. Kun kerran saavuttaa jotain, niin eikö siitä kriteeristä voisi joskus oppia pitämään myös kiinni? 

Alkuvuoden teema on kiteytettynä blogin ylälaitaan. Muumeista löytää monta totuutta, niin tämänkin (pilke silmäkulmassa): "Nipsu, älä vingu, riittää kun tuuli vinkuu!" Syksy on ollut tokotreenien osalta painimista äänipulman kanssa ja Tikka-parka on siinä kyllä jäänyt taas paljon vähemmälle. Lisäksi tuuli on humissut päivästä ja yöstä toiseen, niin tänäänkin. Joulu on vietetty ja uusi vuosi lähestyy edelleen synkkyyden, tuulen ja vesisateen siivittämänä. Minä niin hartaasti kaipaan ja toivon talvea, lunta ja pakkasta! 

Kaikille ihanille treenitovereillemme ja meitä auttaneille ja tsempanneille iso kiitos - olette kerrassaan mahtavia enkä ikinään olisi tässä ilman teitä <3!