sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Koti on hiljentynyt!

Ihan ensiksi suuren suuri ja lämmin kiitos meidän sponsorillemme Nutrolinille siitä, että Tikan pennut saivat matkaan mukaansa tällaiset hurjan hienot pikkuiset reput todella hyvän tuntuisesta materiaalista! Sisälmyksenään tietenkin Pentu-öljyä ja monta muuta mukavaa juttua. Kiitos <3



Niin se vain meni hurahti seitsemän viikkoa elämästä pentulauman kanssa. Seitsemän viikkoa on mennyt hurjan nopeasti ja tuntuu käsittämättömältä tämä hiljainen tyhjä koti. Yksi pentu toki jäi meille tänne iloksemme, mutta eihän se touhuineen ole mitenkään verrattavissa siihen, mitä kuusi koiran pentua sai aikaan...

Pennut kasvoivat huminalla ja olivat melkoisen vilkasta ja villiä kansaa viimeiset viikot. Naapurusto varmaan huokaa helpotuksesta, kun talo on nyt hiljentynyt taas normaaliin eloon ja oloon. Yksi pentu ei saa aikaan käytännössä mitään ääntä verrattuna tuohon olleeseen hunnilaumaan.


Pikkutikka jäi meille :) Vähän painoi väsy lauantai iltana :)

Pikkutikka vasemmalla jäi meille, Pontikka oikealla lähtee toukokuulla Norjaan.
Siihen asti Pontikka asustaa Annen luona Jumesniemessä. Kiitos Anne <3
Pontikka tunnetaan nimellä Woody (Woody Woodpecker ;) )

Lantikka matkusti Etelä-Suomeen Mirjamin lauman uudeksi jäseneksi.
Kutsumanimeksi on muotoutunut (sydän)Käpy :)

Viimeiset unet yhdessä ennen kuin ensimmäinen pennunottaja
asteli ovesta sisään. Niin rakkaita ihan jokainen, että taas tulee
tippa linssiin <3

Mustikka, joka vielä odottelee kutsumanimeään, muutti Ikaalisiin
Tainalle. Mustikalla on seuranaan Lalli :)

Veitikka - voi Veitikka! Tämä penne on niin rakas, koska oli toinen tytöistä
ja toinen niistä joiden väliltä itse jouduin valitsemaan. Olisin halunnut molemmat!
Veitikka muutti Janakkalaan Riikan luokse ja tottelee nimeä Tintti eli hänkin noudattaa
äitinsä lintuteemaa :)

Itikka vasemmalla tottelee nykyään nimeä Huima. Huima muutti
Ylöjärvelle Lotan luokse!
Kaikki pennut saivat ihastuttavat kodit. Ne tulevat olemaan taitavissa käsissä ja saamaan osakseen rakkautta aimo annoksin. Kukaan ei myöskään joudu olemaan yksin, kun kotoa löytyy ennestään kaikilta vanhempi koira. Parempia koteja, parempia ihmisiä en olisi voinut näille rakkauspakkauksille toivoa. Äiti-Tikka ja isä-Taff voivat olla ylpeitä näistä lapsosista <3

lauantai 20. helmikuuta 2016

Pennun tuoksua

Viikot pentujen syntymästä ovat hurisseet mielettömällä tahdilla ohitse. Tänään ollaa päivässä, jolloin pennut ovat saavuttaneet kuuden viikon iän. Viikon kuluttua ne sitten matkustavat uusiin koteihinsa. Kodit ovat olleet jo hyvän tovin tiedossa ja ihanat kodit onkin pennuille luvassa <3. Pennut ovat voineet mitä mainioimmin - ruoka ja uni maittaa ja Tikka on hoitanut pentujaan ihailtavalla tyyneydellä.
Mitään pikkupupseja nämä eivät kuitenkaan ole eikä kovin hitaita tai kömpelöitäkään. Pennut ovat motorisesti hurjan taitavia ja pinkovat menemään mielettömän nopeasti, kun kaasu hirttää kiinni. Naskalihampaat uppoavat hulahtaen varpaisiin, käsivarsiin, vaatteisiin ja ihan joka paikkaan. Kukaan tai mikään ei saa armoa. Ja vahvasti epäilen, että kuluvan viikon aikana tahti ei pääse ainakaan hidastumaan. 

Pentutesti tehtiin poikkeustilanteen vuoksi viikko sitten ja se osoitti pentueen olevan melkoisen tasainen ja mukava kakaraparvi tulevaisuuden toivoiksi. 

Tikka ja Veitikka unilla.

Aika rankkaa tämä äitiys, tuumii Tikka.

Pontikka varmistaa seuraavan ruokailun.

Lantikka äipän kainalossa.

Nipsu on nauttinut levosta.

Veitikka - maailman söpöin pentu!

Pontikka varmistaa edelleen seuraavan ruokailunsa...

Veitikka

Lantikka

Mustikka

Pikkutikka

Itikka

Tissillä viihdytään yhä.

Äipästä irtoo hyvät kännit :D

Joskus niin ärsyttää, jos ei pääsekään vapauteen, että uni vie kesken raivon.

Äippäkoiraakin väliin väsyttää <3

Pentuja on käynyt läträämässä hurja määrä ihmisiä, kiitos kaikille <3

Piraijat sammuivat kesken piraijoinnin. Osa 1

Osa 2

Äitin leikkikoulu

Annella kylässä ja kuinkas muuten kuin tissillä, kunhan ensin
tsekattiin juoksuankat, kissat, koirat ja paljon muuta!

Pikkutikka

Lantikka ja Siiri-kissa

Cass-serkun ja Toivon kainalossa on hyvä koisia.

Lepoo

Ja lisää lepoo.

Söpöstelyä <3

Ulkoiltukin on kovasti!

Ja purtu - Au!

Reviirissä ell-tarkastuksessa ja sirutuksessa.


On tääl ell rankkaa, tuumaa Pikkutikka ;)

Vanhempieni luona oli äitikoiralla omaa possuaikaa,
kun lapset ensin sammui :)