TOKO SM 2019 oli Paimiossa Turun kupeessa. Sinne matkattiin Annen kanssa siten, että vietimme lauantain Milan luona päästen paimentamaan ja sunnuntaina sitten vietettiin päivä tokon merkeissä. Osallistuin vain Hipun kanssa ollen TamSKin joukkueessa ja osallistumalla avoimeen luokkaan vielä kerran. Hipullahan on jo kolme ykköstulosta avoimesta luokasta, mutta yhden niistä ollessa ulkomailta, meillä oli oikeus osallistua avoimeen luokkaan vielä kerran. Tarkoitus oli ollut korkata voittajaluokka keväällä tai alkukesällä, mutta se jäi haaveeksi, koska en pystynyt lainkaan treenaamaan koiria helmi-toukokuulla hyperemeesin vuoksi. Kovin heikosti saatiin treenattua kesänkään aikana, mutta jonkinlainen käsitys koiralla oli jo avoimen luokan liikkeistä, niin aika mitättömin treenein lähdettiin kisaamaan.
Paimentamaan pääsi lauantaina vain Blackie. Voi veljet miten se on magee lampailla. En vieläkään käsitä! Tikka on aina ollut tosi kiihkeä ja pyrkinyt liian lähelle lampaita ja Hipulla taas ei oikein kantti meinaa piisata lampaiden kanssa eikä pieni pää kestää. Blackie on niin pieni kokoinen (5kk 8,5 kg ja säkä ehkä jossain 40 cm hujakoilla) ja niin tosissaan ja niin cool lampailla. Sillä on omasta takaa jarrua ja älliä. Marssin sen liinan jatkeena kerta toisensa jälkeen lumoutuneena sen toiminnasta. <3 Tämä oli sen neljäs kerta lampailla ja koska pienempää aitausta ei ollut käytössä, niin teimme kuljetusta (ajoa?) sen kanssa. Sain vähän ehkä paremmin myös kiinni liinan hyödyntämisestä tässä. Jälkikäteen kyselin Next step 2019 -paimennusryhmässä lisävinkkejä liinan käyttöön ja odottelen jo kovasti seuraavaa kertaa lampailla! Annelta ostin jo paimennuspillinkin, jotta pääsisi sitten aikanaan käskyjä hakemaan heti pillille, kun vaan oppisi ensin pilliä käyttämään :)
 |
| paimennuspilli |
Avoimen luokan kehät olivat aika haastavasti mielestäni sijoitettu, sillä ne oli samalla urheilukentän nurmella, missä samana päivänä toisella laidalla pyöri SM-finaali ja tietty sitä kulkuakin oli siinä sitten jonkin verran sinne tänne ohitse. Myös teltta-alue oli aivan vieressä. Meidän treenimääriin nähden ja erityisesti siihen nähden, ettei oltu päästy kuin yksiin kimppatreeneihin, häiriö vähän hirvitti itseäni. Lopputulemana ei kyllä häiriö liikuttanut Hippua erityisesti mihinkään. Se ei vaikuttanut noteeraavan mitään kehien ulkopuolelta. Ongelmat olivat enimmäkseen rutiinin puutetta, kokonaisuustreenin puutetta ja sitten ihan niitä olemassa olevia teknisiä virheitä. Se vähän yllätti, miten voimakkaasti se jumiutui kapulaan kapula kehässä, mutta lopulta sitäkään ei olla päästy oikein treenaamaan.
Ensimmäisessä kehässä oli luoksetulo, kaukot ja seuraaminen. Luoksetulossa ei ollut mitään ihmeitä, ei tainnut edes törmätä, jos oikein muistan. Kaukoissa ei tehnyt niin ylös istumisia, mitä olisi meidän kriteerien mukaan pitänyt, mutta oli keskittynyt ja suht napakka! Tässä siis selkeästi aavistuksen vielä mielentila särkyy, kun istumiset jää vähän vajaaksi. Seuraaminen oli enimmäkseen suht OK, mutta kontaktiin en ole tällä hetkellä tyytyväinen - se hajoili jo vähän tammikuussa, mutten ehtinyt asiaan erityisesti paneutua. Paikan piti kohtalaisesti ja peruutukseen lähdössä kiukutteli odotetusti, sillä aloitus siitä uupuu vielä. Se täytyy nyt kyllä opettaa ja aloitinkin sen heti SM jälkeen!
Toinen kehä oli meille lähtökohtaisestikin se vaikein, sillä siinä oli nouto, ruutu ja liikkeestä maahan. Noudonhan Hippu tekee, ei siinä mitään, mutta sen on vaikea unohtaa kapulaa ja tällä kertaa se kyllä jumitti siihen huolella. Nouto oli ihan OK. Heitossa vähän liikautti tassua (sitäkin osasin tällä treenimäärällä odottaa) ja loppuperusasento liirautui taakse, mikä sekin oli tiedossa oleva virhemarginaali. Ruutu meidän murheenkryynimme sitten lopulta nollautui. Hippu teki toisinnon viime vuodelta. Merkkasi mielestäni ruudun, mutta lähetyksestä lähti oikealle ja meni oikeasta laidasta sisään. Näytti kuitenkin ihan itsevarmalta, kun viime vuonna oli ihan eksyneen aropupun näköisenä ruudussa. Itse mokasin, kun annoin vähän väärän käskyn maahan menoon ja jouduin tuplaamaan. Sen jälkeen Hippu sitten kruunasi tilanteen ja sai päähänsä, että ruudun takaa voisi löytyä pallo... nousi ja lähti taakse, mutta meni maahan heti käskystä. Nollahan se kuitenkin lopputulemana oli. Tätä on treenattu (ruudun löytymistä ja sinne meno linjaa), mutta ei vaan osu eikä uppoa. Mietintämyssy syvään kupoliin.. Liikkeestä maahan meno oli OK liike, mitä nyt mulkoili kapulaa kantavaa liikkuria maatessaan.
Kolmannessa kehässä oli hyppy, liikkeestä seisominen ja kierto. Hyppy oli hyvä, siinä ei mitään. Liikkeestä seisominen oli tylsän laiska, mutta muuten virheetön. Kierto oli muuten hyvä, mutta jotenkin tässä tuli fiilis, että hetken ajatteli löytävänsä pallon jostain hieman merkkiä kauempaa, korjasi virheen kuitenkin itse. Se on jännä, että tämän kierron se löytää ja hahmottaa, mutta ruutua ei niin millään!
Neljäs kehä oli paikalla olo ja siinä ei huomauttamista.
Treenilistalle jäi paljon teknisiä juttuja, mutta ennen kaikkea huutava pula kokonaisuuksista, sillä Hippu alkoi kehien edetessä protestoida liikkeiden jälkeisessä vapautuksessa mulle. Eikä se kokonaisuuskaan nyt sitten niin hyvä ollut, mihin se parhaimmillaan oikeasti pystyisi! Oli siellä kuitenkin joitakin juttuja, joissa se oli selkeästi kehittynyt ja edennyt viime vuodesta, talven törkeän pitkästä tauosta huolimatta, joten on tässä toivoa :)
Hippu sai kokoon nyt TK2-koularin. Pisteitä kertyi ruudun nollasta lempeällä arvostelulinjalla 279 pistettä ja risat. Sijoitus taisi olla avoimen luokan puolivälissä eli vahvoja ykkösiä kertyi paljon! Meidän TamSKin joukkuekin päätyi hienosti tiukassa kisassa sijalle 5 eikä oltu monen pisteen päässä palkintopalleista joukkueena! Hyvä TamSK!
Tässä vielä muutama kuva (c) Kaisa Jalava. Kiitos <3
Seuraava steppi onkin aloittaa työstää voittajaluokan liikkeitä sitten oikeasti. Siellä se ruutu edelleen odottaa! Hahmottamisen määrä sen kuin lisääntyy, kun mukaan tulee ohjattunouto. Onneksi nouto on Hipulle mieluinen liike. Toivon, että kapulahulluus auttaa sitä hahmottamaan ohjatun elementit helpommin kuin mitä ruudun hahmotus etenee. Kaukot on varmasti sieltä vaikeimmasta päästä ruudun ohjella meille voittajassa. Tunnistusnouto on jo aika hyvällä mallilla, jäävät Hippu osaa erotella, seuraamisessa on lähinnä teknisiä hiottavia juttuja. Hyppynoudon en usko olevan ongelma ja metallia se osaa kantaa, vaikkei juuri metallikapulaa ole nähnytkään. Luoksetulon stopissa on hyväntuntuiset pohjat jo nyt. Elokuussa käydään Christalta hakemassa vähän lisä osviittaa mm. ruutuun ja sitten pitää vain treenata. :)
