Tokopuuhia

Jostain hiljaa hiipien on tokokärpänen taas kurvannut ajatuksiin tehokkaasti. Ajatukset vilisee treeni-ideoita ja tällä hetkellä ryhmien kouluttaminen luo ihan hirveästi intoa itselle. Toivon mukaan sitä intoa virtaa yhtä kovalla tahdilla ryhmäläisiinkin! 

Talvikausi alkaa olla käsillä. Vielä on ulkona ihana ilma treenata, sinne suuntaamme tänäänkin nauttimaan syksyn raikkaudesta. Ensi viikolla oman ryhmän treenit siirtyvätkin sitten hallikauteen, mutta onneksi silti vielä pääsee ulkonakin treenaamaan hienosti, kun maa on sula ja verrattain kuivakin. Kyllä ulkotreenit voittaa aina hallipinnat! 

Kipinän syksy on ollut melko levon täyteinen. Lokakuussa sillä oli enemmän lepoa kuin treeniä ja Tikallakin treenimäärät olivat aika vähäisiä. Kipinä parantelee vielä jarruanturaansa, joka otti hieman vahinkoa. Parantunut kuitenkin hienosti kotikonstein, kun hallussa on Reviirin väen opettamat tassun sidontataidot, Betadine ja Vetramil. Taas on tassun hoitotarvikevarastoja kaapissa, kun edelliskerran jäljiltä oli jäänyt kaappi täydentämättä. 

Tästä on hyvä lähteä nyt keskittymään treeneihin ja tuleviin koitoksiin. Tikan kanssa tähtäimessä on luonnollisesti karsintakoeturnee ja Kipinällekin on hieman suunnitelmia. Tällä erää en hakenut Kipinän kanssa FMBB-joukkueeseen, vaikka mieli olisi tehnyt. Todellisuus vain oli se, että meillä oli alla tältä vuodelta vain kevään FMBB-kokeet. Rotumestaruuksiin emme päässeet, kun olivat muistaakseni renkaanleirin kanssa päällekäin. Onneksi muitakin kokeita piisaa. Kipinä pääsee joulukuulla myös hieman hakemaan tuntumaa rally-tokoon ja jos hyvin pyyhkii, olisi edessä muutama koettelemuskin :)

Iloista viikonloppua kaikille, nautitaan tuosta valoilmiöstä, joka ainakin tänään on osanamme :)

Koirien huima kyky oppia!

Tikan kanssa joskus muutama vuosi sitten tehtiin vielä agilityä. Sain silloin lainaksi 2 x 2 kepit ja kävin oppeja hakemassa Mesirannan Ninalta. Kiitos Nina! Silloin en oikein saanut mitään järkevää aikaan, sillä tein ratkaisevaa laatua olevan virheen palkkaustavassa ja se söi nopeasti oman motivaation tehdä tätä pujottelua. Olin tehnyt harjoittelusta kohtalaisen haastavaa ja ihan vain palkan vääränlaisella käytöllä (suunta ja paikka ja ajoitus). 

Nyt on tänä kesänä tehty aiemmin kolme kertaa agilityä, tänään neljännen kerran. Piian kanssa kävimme hallilla ja teimme nyt toisen kerran tänä vuonna keppejä 2 x 2 -menetelmällä. Viime kerralla meillä oli ensin yksi portti aluksi. Koska se sujui, lisäsimme pian toisen portin ja lähdimme tuomaan niitä likemmäksi toisiaan. Tikka oli aikas huisin hienosti kärryillä. 

Tällä kertaa jatkoimme tästä, mihin viimeksi jäimme. Hioimme palkkausta paremmaksi. Ja yhtäkkiä olimme saaneet tuotua kaksi porttia samaan linjaan ja vielä yhteen toistensa kanssa! Nyt siis Tikka pujotteli parin setin jälkeen yhteensä 4 kepin kepit! Tästä innostuneena otimme vielä yhden setin, jossa kolmesti vahvistin tämän 4 kepin sarjan ja sitten otettiin kuuden kepin sarja. Ja mitä tekee koira? No tietenkin pujottelee sen! Hitsin hauskaa :)

Vauhti ei tietenkään päätä huimaa, mutta vauhti kasvaa varmasti  toistojen myötä ja varmuuden ja rutiinin kehittyessä :)

Syysloma

Syyslomaviikkoa eletään paraikaan. Loppu alkaa häämöttää, mutta ei anneta sen haitata, sillä tänään on ensimmäinen  todellinen syyslomapäivä; pihalla ensinnäkin paistaa ihmeellinen kauan piilotellut aurinko ja toisekseen, maa on pakkasen purema. Ihanaa!

Syyslomaa on riivannut järkyttävä poskionteloiden tila eli täyttyivät ja hulahtivat tietysti umpeen. Päänsärky oli useamman päivän aivan järkyttävä, mutta nyt helpottaa ja onteloista toinen on jo avautunutkin. Koirien kanssa on silti nautittu loman huumasta täysin siemauksin. Ainoastaan lenkkien kanssa olen ollut melko varovainen, koska en nyt kaipaa sairastelua tämän enempää.

Viime vuonna syysloma viikko oli ihanan aurinkoinen!

Viikonvaihteessa käytiin Iidan kanssa katsomassa Muumit rivieralla -elokuva, mikä oli kyllä melkoinen pettymys. Jo ihan alkuun se, etteivät äänet olleet perinteiset Muumien hahmojen äänet, oli hirvittävää. Toisekseen elokuva oli surkea yritys riipiä Muumit tämän päivän pinnallisuuksiin. Sellainen ei sovi Muumeille! Elokuvan huumori ei kohdannut lapsia laisinkaan. Iidaa se ei naurattanut kertaakaan, vaikka fanaattinen Muumi-fani jaksoikin elokuvan hienosti tillittää. Eikä se huumori kyllä oikein uponnut tällaiseen tavalliseen aikuisenkaan, joka ei arvosta tuollasta typerää huumoria tipan vertaa. Mutta tulipa käytyä ja nähtyä ja Iidallekin jäi ihmeteltävää, kun oli niiiiiin suuri televisio ja valotkin sammui elokuvan ajaksi :).

Tein myös historiaa tällä viikolla ja vihdoin kolusin vanhoja kuvatiedostoja läpi valikoiden teetettäväksi noin 120 kuvaa. Kiitos Studio Ikafoto! Tässä muutama muisto!

Kipinän ja Maunon rakkaussuhde alkoi ensi kohtaamisella.

Lukiosta teimme retken Pohjois-Lappiin. Tämä kuva on Raja-Joosepin pirtin pihmaalta.

Tikka viettämässä ensimmäistä juhannustaan. Enempää ei liene tarpeen kertoa :)

Olemme myös käyneet loman aikana kerran paimentamassa eikä se sen helpommaksi minulle muutu! Viimeksi harjoiteltiin kaaria yli tasapainopisteen - alkuun aikan huonolla menestyksellä, mutta kyllä se siitä sitten vähän paremmin alkoi rullata :)

Tokoiltu on useamman kerran, kiitos ihana treenikaverit! Piian kanssa piipahdettiin myös Lahdessa toko-opeissa. Olipahan jälleen niin kovin antoisaa! Kiitos!

Tänään on vuorossa tietenkin ulkoilua ihanan sään johdosta ja illalla sitten kouluttamista. Toivottavasti pysyy sää ihanana ja ensimmäisen ryhmän kanssa saataisiin nauttia ulkoilmasta :)

Terävä katse

Tikka kävi tänään eläinlääkärissä virallisessa silmäpeilauksessa. Silmät todettiin täysin terveiksi Elfvingin Sannan toimesta. Huippua!

Kävimme eilen myöskin agilityilemässä. Kolmas kerta agilityä tänä vuonna, melko ahkeraa ;). Kokeilin, miten Tikka muistaa 2x2 pujottelun, jota joskus nuorempana sen kanssa työstettiin alkuun. Ensin muisteltiin ykkösportti ja sisääntulot, meni aika kivasti. Sitten lisättiin toinen portti ja aika hienosti Tikka senkin nappasi mukaan. Olin positiivisesti kovin yllättynyt. Ehkä jatkamme pujottelun opiskelua tällä menetelmällä, omalla ahkeralla agility-urallamme ;).

Tikka paimentaa

Eilen kävimme Annen kanssa paimentamassa. Neljäs kerta tälle vuodelle. Vihdoin me ehkä saatiin toisella kierroksella jotain järkevääkin aikaan. Mieleen hiipi hiljaa ajatus, että tämä on ehkä jo paimennusta? :)

Kuvan (c) Anne T.

Tämä päivä oli kuitenkin myös surullisten uutisten päivä. Ystävän isä nukkui eilen pois sairauden viemänä. Jälleen kerran on maailma yhtä rehellistä, hyväntahtoista työmiestä köyhempi. Aina ei voi, ei pysty, eikä ehkä kuulukaan, ymmärtää elämän kulkua :(. Kun tähän vielä lisätään Vain elämää -ohjelmasta Loirin esittämänä Apulannan Armo, niin vollotus on taattua ja ajatukset raskaat.

Voimahali kaikille ketkä sitä tänä iltana kaipaavat, asiayhteyksistä riippumatta!

T-teamin syysleirillä

Kolme päivää hujahti nopeasti T-teamin syysleirillä! Nyt väsyttää paitsi minua niin myös koiria. Ohjelmassa meillä oli jäljestystä ja esineruutua sekä tottista. Jälleen kerran oli mielettömän antoisaa. Tämän parempaa joukkiota ei voisi olla; tietoa, taitoa, kokemusta ja yhteishenkeä on niin paljon, että joka kerta porukka lähtee kotimatkalle haltioissaan mahtavista treeneistä. Mielettömän hienoa! <3

Kipinän kanssa tulimme FH-kärpäsen puraisemaksi, hupsista :) Kiitos Hanna!

Esineruutu on tällä hetkellä meidän selkeästi heikoin lenkkimme. Tai ainahan se on sitä ollut Kipinän kanssa. Nyt on aika tehdä sille asialle jotain. Syksyä on vielä jäljellä ja alkutalven pienet lumimäärätkään ei tämän treenausta haittaa, joten ei muuta kuin tuumasta toimeen :)

Tikka oli vallan pätevä leirin asettamissa haasteissaan. Esimerkiksi lauantaina, kun Hannan tekemä jälki kulki vain joitakin metrejä suunnistusrastin vierestä. Ei siinä ihmeellistä, mutta rastilla kävi jälkitreenien aikana valtava määrä suunnistajia. Lähestyessäni rastia Tikan ajaessa jälkeä rastilla kävi kaksi suunnistajaa ja ollessamme juuri ohittaneet rasti, siihen saapui kymmenkunta suunnistajaa ja niiden jäljessä edelleen lisää suunnistajia. Vähän Tikka joutui tarkentelemaan ja varmistelemaan rastin alueella, mutta mennä puksutti selvittäen jäljen ja nostaen rastin jälkeen olevan kepin. Mun superhieno jälkikoirani <3

Suuren suuri ja lämmin kiitos koko sakille. Olette ihan parhaita <3

Davidiä kuuntelemassa

Koirakoutsi järjesti David Applebyn luennon viikonloppuna. Luento käsitteli koirien tunnetiloja ja niiden vaikutusta koirien käyttäytymiseen. David oli itselleni uusi tuttavuus ja oli ilo saada osallistua tälle luennolle! David oli hyvä luennoitsija, vaikkakin hänen puheensa lontoonkielellä oli minun kielitaidolleni aika-ajoin suhteellisen haastavaa, niin luennosta jäi silti melkoinen läjä muistiinpanoja. Valtavan faktatietotulvan lisäksi David tarjosi useammat hyvät naurut yleisölleen! :) Piia onneksi oli vieressä ja tulkkasi joitain asioita, joita en ihan tajunnut. Yllättävää kyllä sain itsekin aika hyvin kiinni pääpointit aiheista, vaikka välillä tuntui, että olin pihalla kuin käki.

Mitä tästä opimme?

Ensisijaisesti sen, että pitää vähän laatia sanastoa englanninkielisistä koulutustermeistä ja ottaa ne haltuun!

Toisekseen opin paljon asioita, joita voi hyödyntää koirien kanssa. Lisäksi odotan innosta puhisten, jotta saisimme jatkoa tälle Davidin vierailulle Koirakoutsilla!!

Tässä muutama pointti luennolta:

- Ota pentu kasvattajalta, jonka koti on täynnä hulinaa, vilinää ja melskettä. Pikkupentujen maailmankuva on kiinnostunut ja viehättynyt kaikesta, mitä ympäristössä on ja tapahtuu, mutta jo noin viiden viikon iästä lähtien pelon osuus lähtee kasvamaan. Jos pentu on siis elänyt seesteisessä ympäristössä ja kuljetetaan sieltä yllättäen uuteen kotiin ja ympäristöihin, niin pelko voi olla jo hallitsevaa koiran suhtautumisessa uusiin asioihin.

Arvostakaa siis kaikkea sitä vaivaa, mitä pentujen kasvattaja vaivautuu pentujen päänmenoksi pentulaatikkoaikana järjestämään! Kipinähän on tästä hurjan hyvä esimerkki. Kipinän pelastus on kuitenkin ollut siinä, että oppiminen jatkuu läpi koiran elämän :)

- Sana "käsky" luo käsityksen siitä, että koiraa on rangaistava, jos se tekee jonkin asian väärin, huonosti tai jättää sen tekemättä. Sen vuoksi David kannusti käyttämään sanoja "signaali" tai "vihje". Nämä luovat aivan erilaisen mielikuvan kuin "käsky", joka sävähtää negatiivisuudella.

- Positiivinen rangaistus ei koskaan kerro koiralle, että mikä käytös olisi oikein tilanteessa vaan ainoastaan vain viestii väärästä käytöksestä.

- Oppimisteoria on supertärkeä! Tutustu ja perehdy siihen.

- Jos joku kysyy apua, niin älä vastaa vaan kysy kasa tarkentavia kysymyksiä.

- Ohjaajaansa haukkuva koira ei hae huomiota, se tarvitsee sitä. Miten teet ohjaajasta vähemmän kiinnostavan?

Sponsored by Nutrolin!

Onpas hauskaa! Me olemme saaneet sponsorisopimuksen. Yhteistyökumppaninamme jatkossa toimii Nutrolin. Lämmin kiitos Nutrolinille siitä, että uskovat meihin ja haluavat tukea taivaltamme harrastuksissamme eteenpäin :)

Meidän käytössämme on Nutrolinin Sportti ja Nivel moniteho valmisteet tukemassa aktiivisten koirien aktiivista elämää ja harrastamista :)

Paimennus

Olemme olleet erittäin epäahkeria treenaajia paimennuksen osalta. Viime kesänä taidettiin käydä kokonainen kerta treenaamassa ja tänä kesänä käyntejä on kertynyt huimat kaksi kappaletta. Kehityksen määrä on jäätävä, kuten voitte kuvitella ;) Minä en tajua hommasta vieläkään yhtään mitään, mutta Tikka tajuaa siitä edelleen, mikä tietenkin on pääasia.

Annella tänä vuonna paimennuksessa olevat lampaat ovat aika erilaisia kuin aiempina vuosina olleet. Tämän vuotisia ei niin kovin huoleta, jos lauma jakaantuu, ne eivät kovinkaan voimakkaasti pyri pysymään kimpassa. Uuhet taas eivät jaksa aina ihan hetkahtaa koirasta. Jos nälkä iskee, ne jäävät jyystämään heinää tai jos siltä tuntuu, niin kääntyvät uhittelemaan koiralle. Ajattelin, että Tikka väistäisi, jos uuhi alkaisi uhitella, mutta ei sentään, hyvin on säilyttänyt asemansa. Sen sijaan se oli vähän hölmistyneen avuton, kun yksi uuhista päätti alkaa kesken kaiken aterioida :). Tikka on kuitenkin todella kokematon lampaiden kanssa ja sikäli kiltti, ettei se ainakaan toistaiseksi ole osoittanut intoa käydä tuumaamassa, että mars matkaan!

Melkein alan innostua paimennuksesta nyt, kun Tikka yllättäen löysi flänkit! Pentuna se kyllä flänkkäsi, mutta sitten ne katosi jonnekin varmaan oman säätämiseni vuoksi. Nyt ne löytyi ja voi miten kiehtova maailma alkaa raottautua edessämme lampaiden kanssa. Mistähän saisi kelloon lisää tunteja vuorokautta kohden? :)

TOKOn valmennusrenkaan syysleiri

Huikeassa TOKOn valmennusrenkaan seurassa vietimme tämän viikonlopun Synnöve Matren opeissa. Hän oli todella positiivinen ihminen ja kouluttaja. Oli ilo saada olla hänen opeissaan. Osa jutuista oli jo entuudestaan tuttuja, mutta jälleen kerran sain myös uusia ajatuksia ja juttuja, joita osin on jo vähän kokeiltukin ja sormet syyhyää päästä testailemaan lisää :)

Opin jälleen lisää positiivisuudesta!

Ohjelmassa oli pieni luento perjantaina, kisamainen häiriköity treeni lauantai aamuna, minkä jälkeen meidän sakki jatkoi omatoimitreeneillä. Sunnuntaina sitten oltiin Synnöven opeissa itse. Paikkiksia ja ryhmätreenejäkin tehtiin tietenkin useampaan otteeseen.

Tikka oli kaikkinensa varsin hyvä treeneissä mitä tehtiin. Kisamaisessa tein zetan, luoksetulon ja seuraamista. Zeta oli hyvin tyypillistä Tikkaa eli seuruu vähän levisi ja asennot, mutta kuitenkin asennot varmasti oikein. Istuminen oli hidas. Luoksetulo oli varsin kiva, mutta bansku tuli lopussa. Seuraamisessa Tikka tuntui hyvälle, mutta Tiltun ja Christan tarkat silmät huomasi, että juoksu ei ollut niin hyvä kuin muu seuruu ja ihan pienesti kontakti katkeaa parissa kohtaa. Paria perusasentoa olisi voinut hieman viilailla. Kaikkinensa kuitenkin näyttikin ainakin videolta hyvälle.

On ihanaa treenata koiraa, johon luottaa tällaisissakin tilanteissa. Sen kanssa menee ilolla kehään ja tekee asioita ilolla. Olen tosi iloinen, että minulla on Tikka <3

Nyt innolla treenaamaan juttuja kuntoon!

Tikka kävi paimentamassa ensimmäisen kerran tälle kesää.
Paikalla oli myös Tikan siskonlapsi Cass.

PK RM2 Kipinä

Kipinän kanssa matkustimme sunnuntaina elokuun viimeinen päivä Raisioon belgianpaimenkoirien rotumestaruuskilpailuihin. Lajinamme oli tietenkin metsäjälki. Kenttä oli varsin kiva, käytössä oli pressuesteet ja maastot olivat haastavat. Vähän vähemmän haastava esineruutu olisi voinut antaa meille ilon nostaa se kolmaskin esine, mutta tällä kertaa näin, pisteitä tästä 21. Tottelevaisuudessa vire oli korkea ja siitä johtuen Kipinän pakka sen verran sekaisin, että siltä jäi tekemättä kaikissa kolmessa noudossa eteentulot - oikaisi siis kapulan kanssa suoraan perusasentoon. Näistä lähti ainakin 3 x 3 pistettä ja sen vuoksi tottispisteet jäi 82 pisteeseen. Janalla säädin ensin minä, sitten koira ja lopulta taas minä, sieltä saimme 32 pistettä. Jäljeltä kepeistä tuli täydet eli Kipinä puksutti tosi haastavan jäljen superhienosti ja nosti kaikki kuusi keppiä vakuuttavasti <3.

Monella oli maastossa vaikeuksia ja sen takia nousimme maasto-osuudella tottelevaisuuden jälkeiseltä sijalta 10, sijalle 2 lopputuloksissa. Voiton veivät ansaitusti Helena ja Lissu, onnea!
Kiitos kisajärjestäjille, Belgianpaimenkoira yhdistykselle sekä kisakumppaneille - oli kivaa!

Kipinä tuntuu keräilevän tällaisia :)

Koulutustarjontaa

Tsekatkaahan Koirakoutsin uudistuneita sivuja! Mukana on paljon uutta ja vanhaakin. Tässä hieman makupaloja:

- 14.9. avataan uudet lisätilat ns. hoitotilat
- dobo/koiran ja ohjaajan kehonhallinta kursseja tulossa lähiaikoina
- ruudun teemakoulutus (tulossa myös muita teemaliikkeitä), joka kestaa 3 kertaa alkaa tiistaina!

Teen itse lisäksi koulutusreissuja km-korvauksella ja päivärahoilla, joten kiinostuneet voivat ottaa yhteyttä :)

Kesä alkaa taittua syksyyn

Omenapuu alkaa pursuilla jo omenia, koulut alkavat maanantaina, suunnittelupäivä on jo takana. Pitkä ihanan lämmin hellejakso taittui ja näin aamusella on ainakin tänäään pilvistä. Uinti on täyttänyt viime päivät. Koirien kanssa on uitu yhdessä lenkkejä pitkin ja poikin järveä. Ne nauttivat ja ihanaa se on itsellekin ollut! Onneksi levät tänä vuonna katosivat ennen kuin kunnolla pääsivät vauhtiin, huh! 

Tytöt Jämin näkötornissa.

Viikolla oli TOKOn MM -kilpailut Helsingissa Maailman Voittaja -näyttelyn yhteydessä. Töiden takia en valitettavasti päässyt itse ihastelemaan suorituksia! Onnea vielä kerran Suomen MM-kultaa voittaneelle huisin hienolle ja taidokkaalle tokojoukkueelle sekä tietenkin henkilökohtaisen hopean voittaneelle Katjalle ja Zenille sekä hienosi neljänneksi tulleille Jessicalle ja Macille! Myös muille finaalin suomalaiskoirakoille eli Heidille ja Fanille sekä Tarjalle ja Zicille!

Meidän piti Tikan kanssa olla eilen ja tänään myös Messarissa mukana - tokonäytöksessä. Valitettavasti kuitenkin työnantajan säätämisen vuoksi nökötämme kotosalla. Ehkäpä toisella kerralla pääsemme sitten mukaan :) Harmittavasti menetimme myös mahdollisuuden osallistua TOKO PiirM -kisaan Köyliössä, kun oli lupauduttu Messariin. Tosin, juoksu sitten olisi kuitenkin osallistumisen estänyt! Onnea Maria ja Pyry, jotka voittivat piirinmestaruuden, huippua! <3

Tikka ottaa lepoa.

Kipinä unten mailla.

 Tikka aloitti myös juoksunsa, mikä tarkoittaa sitä, että pentuja on luvassa ensi vuoden kevättalvella, jos kaikki menee kuten olemme suunnitelleet <3. Ja tällä hetkellä aikataulu näyttää myös siltä, että ehtisimme käydä kolme maajoukkuekarsintaa ennen pentuprojektia. Se olisi niin ihanaa, jos ehdittäisiin karsintoihin. Sen sijaan TOKO SM saattaa harmillisesti lipsahtaa ohitse, mutta ehkäpä sitten lähdetään Kipinän kanssa vielä kerran kokeilemaan malitokoa ;)

Olen tällä hetkellä treenannut molempien koirien kanssa hieman eri tavalla kuin aiemmin. Olen vaalinut enemmän sitä osaamista, mitä niillä on ja vienyt sitä edelleen eteenpäin. Aiemmin on ehkäpä enempi jurputettu samoja juttuja - nyt puhaltaa uudet tuulet ja koirien kehityksessäkin se jo mielestäni näkyy sekä ennen kaikkea alan itse hiljalleen pääsemään kiinni siihen, miten kisakoiraa olisi ehkä viksumpi reenata :)

Isin Tilda sai juhannuksen aikaan 7 pentua! Nyt ne ovat luovutusiässä. Pentuja on vielä vapaana. Jos vain olisi aikaa, niin haluaisin kovasti yhden pienen mäyrän vaikka rallytoko-koiraksi. Tilda on niin uskomattoman ihana luonteeltaan ja on hoitanut pennut niin suurella äidin sydämmellä, että niistä tulee varmasti mahtavia - ajavia mäyräkoiria!

Aika suloisia pikku karvakuonoja <3

Syksylle on luvassa hurjasti kaikkea mukavaa! Edessä on Tendingin syksyinen maastoleiri. Lisäksi Koirakoutsilla on ihan  hurjan paljon kaikkea kivaa kouluttajien varalle, ihanaa <3 PK-koekalenteriakin on vähän tullut kurkittua ja varmaan Kipinän kanssa lähdetään ainakin puolustamaan RM titteliä jäljellä. Tokossa RM-kilpailu jää välistä, kun harmillisesti samana päivänä on sekä Valmennusrenkaan syysleiri että jäljen PiirM-kilpailu, höh! 

Päteviä sisaruksia!

Tikan velipoika Ross kunnostautui viikko takaperin agility EO-kilpailussa Unkarissa. Ross kuului Ruotsin maksijoukkueeseen, joka voitti hienosti kultaa!

Kipinän velipoika Tuukka puolestaan ahkeroi tänä viikonloppuna Palveluskoirien Suomen Mestaruus -kilpailuissa IPO:ssa. Ansku ja Tuukka saivat tänä vuonna hienosti hopeaa! Onnea!

Onnea myös kaikille tutuille PK SM -menestyjille! Katri & Merkka JK SM1, Hanna & Hui JK SM3, Kaarina & Hiski HK SM3 sekä Nina & Ässä EK SM1. Vau, onnea! Teitä on varmaan valtavasti paljon lisääkin!

Kouluttautumista ja kouluttamista

Viikko on vierähtänyt vikkelästi. Reilu viikko sitten olin kouluttamassa Rally-tassut KK ry:n rally-toko -leirillä Ylöjärvellä. Oli aika hauska kokemus. Tulin sunnuntaina testanneeksi kummallakin omalla koirallani yhden rallytokoradan, mitä varten emme ole koskaan edes harjoitelleet. Koirat klaarasivat homman tosi hienosti, minulla sen sijaan olisi ollut hieman varaa petrata. Tästä voisi tulla Kipinälle tokon korvaus laji tulevaisuudessa, vaikka toki se vielä tokoakin reenailee. Kiitos innokkaille leiriläisille, jotka jaksoivat hienosti pohdiskella koulutusjuttuja läpi helteisten päivien :)

Seuraavana vuorossa olikin sitten tämän kesän Tending-leiri Hartolassa. Hienot kentät ja lähellä hieno uimaranta, siinä paikan plussat! Sää oli ihan hillittömän helteinen, joten väri tarttui nahkaan. Tikan kanssa agilityilimme kahden vuoden tauon jälkeen mukavissa merkeissä - Kiitos Timo! Ja Christan tokoissa haimme toistamiseen tälle viikkoa ajatusta tuleviin treeneihin ja sitä saimme - Kiitos Christa! Nyt pitäisi sitten vain heräillä SM-kisojen jälkeisestä treenilomavaiheesta vähän aktiivisempaan treenaukseen :)

Viikonvaihteeseen sisältyi myös koulutusvierailu Jämillä järjestetyllä airisleirillä. Kiitos Eilalle kutsusta kouluttamaan! Oli hauska tutustua hieman tähän minulle melko vieraaseen rotuu. Varsin kivoja ihmisiä ja koiria tuli jälleen tavattua roppakaupalla lisää sillä seuraksella, että tälle vuotta on edessä vielä toinenkin airisleirikoulutus :) Hauskaa oli myös seurata puolalaisten iloa päästä lyhyesti piipahtamaan tällä leirillä. Puolassa kun ei kuulemma ole noutajissa working linjaisia koiria ollenkaan ja airiksissakin tyyliin yksi. Hassua, koska Suomessa näitä työlinjaisia eri roduissa tulee pidettyä itsestään selvänä asiana!

Belgianpaimenkoirayhdistyksen metsäjälkileiri

Viikonloppu vierähti iloisissa tunnelmissa Jämillä, jossa järjestettiin Belgianpaimenkoirayhdistyksen toimesta metsäjälkileiri. Minua oli pyydetty kouluttajaksi ja osallistuin järjestelyihinkin hoitaen majoitus-ja ruokapolitiikan. Koirakoita leirille osallistui muutaman peruutuksen jälkeen reilu kymmenen. Sää oli aurinkoinen molempina päivinä. Sunnuntai kävi jo vähän turhankin tuskaiseksi, kun ennusteet olivat uhkailleet ukkoskuuroilla, joita ei kuitenkaan tullut. Hyvin kuitenkin kaikki koirat ja ohjaajatkin jaksoivat.

Hirmuinen Tikka juhlii ensimmäisen kepin löytymistä!

Minä olin toisena kouluttajana ja toisena oli Taina. Kiitos Tainalle toisen kouluttajan roolista!

Koirakot olivat hurjan taitavia ja potentiaalisia. Ohjaajat olivat ihan älyttömän rohkeita ja avoimia kokeilemaan uudenlaisia juttuja. Oli mielettömän hienoa nähdä, miten pienilläkin muutoksilla koirien motivaatio saadaan nousemaan niin hurjasti, että koirat suorastaan kasvavat silmissä! Hienosti saatiin myös aloitteleva koira, joka ei ollut tehnyt yhtään mitään jäljestykseen viittaavaakaan jäljestämään viidennessä harjoituksessa koira ajoin noin 30 metriä pitkän jäljen varsin hyvällä motivaatiolla eikä sen yhdessäkään harjoituksessa ollut käytetty palaakaan makkaraa tai muita houkutusmenetelmiä. Ihan sairaan hienoa!!!

Tässä vielä ryhmäpotretti leiriltä. Kuvien (c) Anu Nuora

TOKO SM4 Tikka

Tokon SM-kilpailut käytiin 5.-6.7.2014 Porissa. Puitteet olivat kerrassaan hulppeat; kentät olivat hyvät niin lauantaina kuin sunnuntainakin, kenttien läheisyydessä oli metsäpolkuja kuljettavaksi ja lyhyen matkan päästä löytyi lampi, jossa ennätti koiraa uittaa päivien mittaan. Vessaan en joutunut jonottamaan kertaakaan, ruoka maittoi ja kojuja oli niille, jotka halusivat shoppailla. Henkilökunta oli ystävällistä ja iloista, aina sai vastauksen, kun jotain tiedusteli ja jos ei heti osattu vastata niin saman tien asia selvitettiin. Kiitos!

Lauantain karsintapäivänä erikoisvoittajaluokan kehiä oli viisi. Kehät pyöri kivan sujuvasti. Aamupäivä oli vielä melko viileä eikä yleisössäkään ollut tungosta. Sen sijaan iltapäivällä, jolloin mekin olimme suoritusvuorossa, oli hirmuinen paahde ja lämpötila oli sujuvasti yli +20. Lisäksi kehien välit tungeksi ihmisiä ja koiria täynnä, kun alempien luokkien kehät olivat jo loppuneet ja väki tuli katselemaan vielä pyöriviä karsinta kehiä.

Tikka kisasi numerolla 482 eli oli suoritusvuorossa 83. koirakko.

Finaalin iloa :)

Tikka tuntui niin sairaan hyvältä koko päivän ja kaikissa kehissä. Se oli avoin minulle ja tarkkaavainen, teki tehtävät täsmällisesti. Kaikki virheet olivat sellaisia, mitä se on treeneissäkin tehnyt (paitsi ne taakse jääneet perusasennot luulin jo olevan historiaa :)). Olimme iloisia ja onnellisia, hyväntuulisina marssimme joka kehään ja palasimme niistä. Ja voi mikä riemu repesi siitä kehissä vallinneesta yhteistyöstä ja fiiliksestä, kun viimeisestä kehästä poistuimme. Silloin en tiennyt vielä mitään, että heilahdimme karsintapäivän kärkeen eikä kukaan meitä sieltä enää tipauttanut. Pisteitä kertyi huimat 304 / 320!

Vieläkään en osaa iloita voitosta tuona päivänä vaan siitä huikeasta fiiliksestä ja ilosta ja onnesta saada kokea moiset suoritukset koiran kanssa noin isoissa kisoissa, kun kehänlaidat tungeksi ihmisiä ja häiriötä oli enemmän kuin riittämiin. Ihan tuli itku halatessa treenikavereita, koska ilman heitä ei oltaisi tuota fiilistä koettu! Ja illalla vielä Yyteriin ajellessa piti tirauttaa treenikavereita ajatellessa <3

Iso ja lämmin kiitos Piia, Krista, Mika, Anne, Taina ja Hanna N., joka psyykkasi minut kisapäivänä ja edellisenä iltana tähän huimaan suoritukseen <3 Treenikavereiden usko, apu ja tsemppaus on ollut järkkymätöntä! Kiitos kaikille muillekin meihin uskoneille, meitä tsempanneille ja meitä onnitelleille - teitä on paljon!!!

Joukkueemme. Kuvasta puuttuu Krista ja Piia!

En ollut varannut yöpaikkaa, olin ajatellut, että ei näin kokemattomina finaaliin ponnisteta. Onneksi kuitenkin löytyi tilaa mökistä, kiitos mökkiseurueelle vieraanvaraisuudesta :) Illalla istuttiin notskille ja skoolattiin hienoille suorituksille. Rally-tassut KK ry joukkueemme oli hienosti joukkuekisan viidensiä! Mika ja Kaitsu ALO-luokassa neljänsinä niukalla piste-erolla pronssiin. Hyvin klaarasi myös muu joukkue eli Noora & Demi, Sari & Joonas ja erikoisvoittajaluokan nuorin koira Pyry Marian kanssa!

Lisäksi se, että Anne ja Metku ylsivät pronssille karsintapäivänä oli huiman hienoa. Hyvä me peräkylän tokoilijat!!

Sunnuntain finaali kisattiin stadionilla. Yleisö ei saanut tulla stadionille vaan seurasivat kisaa katsomossa. Kehä  oli suuri. Päivä oli todella helteinen, varmasti likemmäs +30 astetta oli lämmintä. Tunnelma kilpailijoiden kesken oli hieno!

Finaalin metsku

Finaalipäivän kehissä tunnelma Tikan kanssa oli ihan yhtä hieno kuin karsintapäivänäkin. Me olimme saavuttaneet jo lauantaina niin paljon enemmän kuin mitä olin uskaltanut odottaa ja haaveilla, ettei meillä ollut mitään menetettävää. Oli helppoa mennä kehään hymyillen ja onnellisena siitä, että saimme kehään mennä!

Pienoinen sattuma kävi ruudun kanssa, kun Tikka meni takanauhan yli; takajalat oli pihalla ruudusta. Minun oli pakko korjauttaa, vaikka tiesin, ettei se ehkä menisi sinne päinkään. Tikka siirtyi ruutuun, mutta aivan vasempaan laitaan. Käskyt oli kulutettu, joten riskillä maahan. Ajattelin, että nolla tuli, ja pienen pieni harmi viilsi läpi. Kun lähdin kulkemaan kohti ruudussa makaavaan Tikkaa, oli kuitenkin taas helppoa jo hymyillä, kun muistin, ettei meillä ollut siltikään mitään menetettävää ja että olemme muuten tehneet hienoa settiä. :)

Finaalin ohjattunouto

Sunnuntain suorituksella ylsimme sijalle 7. / 20 sunnuntain kisassa ja kokonaispisteissä se tarkoitti, että viikonloopun lopputulemamme oli SM4! Voihan video! Ei sen näin pitänyt mennä, mutta menipä silti! Minun pieni Tikka <3

Tästä on niin hyvä jatkaa eteenpäin. Iki-ihanan Piian kanssa on jo sotasuunnitelmia korjaussarjaan laadittu, vaikka Tikka onkin saanut nyt vähän levätä.



Vielä kerran erittäin lämpimät onnittelut SM1 - Christa ja Kaaos, SM2 - Hanna-Mari & Tosi ja SM3 - Satu ja Piu! Huikeaa menoa kaikilta, ilolla voi hävitä paremmille! Onnea!

Kipinän Doping-testi

Niinhän siinä kävi, että silloin harvoin, kun arpaonni osuu kohdalleni niin se osuu doping-testiin arvottavien koirien rivistöön. Kipinä siis osui arpaonnen suosimana doping-testikoiraksi FMBB kisoissa 1.6.2014. Testaajien mukaan Kipinä oli ihan super näytteenantaja ja homma hoitui ennätysajassa. Testaajat olivat iloisia, kun kerrankin ei jahdattu pissanäytettä kahta tuntia vaan se saatiin ihan 5-10 minuutin haitarilla pissipaikalle siirtymisineen :). Oli hauska kokea tämäkin.

Tulos tuli kirjallisena Kennelliitosta ja toko-joukkueemme voi huokaista, sillä tulos oli odotetusti negatiivinen eli Kipinä ei ole doupannut MM-kisoja varten ja me saamme edelleen pitää MM-joukkuepronssimitalimme :)

Ajateltavaa treeniä

Aika huippu viikko on tässä takana. Ihan ensinnäkin siksi, että Kipinän kuume jäi tosiaan vain siihen yhteen yöhön. Antibioottikuuri loppuu maanantaina ja silloin on myös kontrollikäynti. Mystistä koko kuume ja tulehdusarvot kertakaikkisesti!

Tikan kanssa pääsimme Lahteen piipahtamaan Oilin valvovan silmän alla. Kiitos ihanille eli Piialle ja Freddelle matkaseurasta! Kiitos Oilille tarkoista silmistä ja hyvistä ajatuksista. Tässä kohtaa melkein jo odottaa, että SM-kisat olisivat ohi, jotta pääsisi kunnolla testailemaan :) Mutta kyllä me Tikan kanssa kovin odotamme ensimmäistä oikeaa SM-koitostamme, jännää! 

Pariin kertaan on Hannan kanssa käyty vähän jäljestelemässä ja aika hauskoja juttuja on koirille keksittykin! Iso kiitos Hanna, on ollut todella kivaa! Sari ja Mari ovat järjestelleet meille maastoja ja muita treenipuitteita, kuten navetan! Oli himpun verran siistiä nähdä, miten oma koira siellä lehmän päiden keskellä teki loistavan tunnarin, kaukovaihtoja hyvin ja idarin asennotkin oikein! Lisäsi ihan hurjana luottamusta taas Tikan ja minun välille, on se hieno koira!

Kipinä on lähinnä lepäillyt tämän viikon. Vähän on tehty kahdesti tottista nyt loppu viikosta ja hyvin on Kipinä jaksanut. Ihana on omistaa koirat jotka osaavat ottaa sairaslomat ja lepoviikot lunkisti. Ei mitään lieveilmiöitä <3

Pelon kalpeat kasvot

Eilen oli perjantai 13. päivä. En ole taikauskoinen, mutta jotseenkin nämä ko. perjantait alkavat pian aiheuttaa taikauskoisuutta minussa. Kävin eilen silmäpolilla näyttämässä vammautunutta silmääni silmälääkärille. Tutkittiin ja tutkittiin lisää erilaisilla vekottimilla. Silmänpohjatkin peilattiin. Lopputulema oli sama kuin minkä jo tiesinkin; vammautuneen silmän näkö on heikentynyt kirjaintaulusta katsoen parin rivin verran, mutta mitään syytä sille ei löytynyt. Seurantaa ja puolen vuoden päästä uusi käynti silmälääkärille. Ehkä silloin löytyy jotain? Ehkä ei. Mitään vakavaa ei siis löytynyt, mutta onhan se kumma, että näkö on heikompi kuin terveessä silmässä. Lääkäri ei osannut selittää asiaa mitenkään. Jäi outo olo, joskin kiva oli, ettei silmästä löytynyt mitään niinikään vakavaa. Ihan aavistuksen omainen ero oli ollut, joka voisi olla kaihin alku, mutta toivotaan, että se aavistus on pelkkä vääräksi osoittautuva aavistus!

Toinen tarina onkin se, kun illalla myöhään kotiuduin ja tuumin, ettei Kipinä nyt ole kunnossa. Koirat olivat päivän vanhemmillani ja siitä minun matkassa koulutusreissulla. Pienet tottistreenit tehtiin, Kipinä treenasi ihan normisti. Mittari pyllyyn ja hupsista, lämpöä oli yli 39 astetta. Kiitos ihanalle Annelle, joka konsultoi meitä yön aikana <3 Hattulaan soitin kyllä, mutta neuvo oli seurata hetki, lähteekö antamani Rimadyl puremaan. Lähti se, Luojan kiitos! Matka Hattulaan asti kuumeisen koiran kanssa olisi voinut olla kohtalokkaan pitkä! Parin tunnin kuluttua lämpö oli tippunut alle 39 asteen. Myöhään yöllä, kellon ollessa lähemmäs kolme uskaltauduin nukkumaan koira kainalossa, kello herätyäen tunnin välein. Ei pienintäkään aavistusta, mikä lämmön olisi voinut nostaa.

Aamu kuudelta lämmöt oli jo alle 38 ja koira niinikään normaali. Lähdin kuitenkin öisen suunnitelmani mukaan käymään Reviirissä. Päästiin heti sisälle ja Kipinä tutkittiin, mutta mitään ei päällisin puolin löytynyt ja lämpöä ei ollut. Verikokeesta kuitenkin ilmeni, että tulehdusarvot ovat koholla. Sen vuoksi 10 päivän Synulox kuuri päälle ja kontrolli juhannuksen jälkeen. 

Ihanaa, ettei mitään vakavaa löytynyt ja Kipinä on ollut jo oma itsensä. Treenattu ei olla, koska en uskalla ottaa riskiä, kun ei tiedä kuumeilun syytä. Kipinä on niin rakas, että helpotuksella ei ole mitään rajaa, kun selvisin vain suurella pelolla ja säikähdyksellä. <3

Kurjaa tietenkin on se, että kuumeilu oli kesän ensimmäisen PK jälkikokeemme vastaisena yönä ja se tietenkin aiheutti sen, ettemme lähteneet lauantaina kisaamaan jäljelle. Se on hieman surullista, koska olisimme tarvinneet sen koetuloksen saadaksemme kilpailuoikeuden tämän vuoden PK SM -kisoihin. Nyt meiltä puuttuu yksi tulos ja ilmottautuminen umpeutuu kesäkuun lopussa. Näin ollen emme siis pääsekään kovasti odottamaamme PK -kisaan vaan jäämme rannalle ruikuttamaan. Mutta kuten todettu, pääasia, että saamme ruikuttaa terveiden kirjoissa ja treenata ja nauttia matkan teosta :) Sanotaan, että kaikella on tarkoituksensa, ehkä myös tällä?