Joulukin ehti tulla ja mennä, taittua kotona läheisten ihmisten läheisyydessä. Jouluna satoi vettä eikä lumesta ollut tietoakaan. Kuraa ja rapaa on riittänyt yllin kyllin koko syksyn! Tänään näyttää tilanne vihdoin muuttuvan, kun mittari on paukannut pakkasen puolelle päivän mittaan ja luntakin on huiman viiman joukossa tupruttanut jäiseen maahan - ihanaa! Tervetuloa talvi!
Kipinän tilanne on nyt sellainen, että se porskuttaa jatkuvalla lääkityksellä ja toivomme sen kantavan sitä kivuttomana vielä pitkän pätkän. Tilanne on kuitenkin aika surullinen, koska kukaan ei voi tietää, milloin hermotus alkaa mennä. Vielä se pelaa, kun joulukuussa Pipsa sen tsekkasi. Mitäänhän noille massiivisille selkämuutoksille ei oikein voida tehdä; muutoksia on niin paljon. Tärkeintä on, että Kipinä on kivuton ja mielellään elää, oleilee ja liikku matkassa mukana!
Tikka puolestaan paisuu paisumistaan vauvavatsansa kanssa. Se on jo melkoisen suuri! Tässäpä muutama kuva siitä tältä päivää!
Aurinko on onneksi vieraillut täällä, vaikka pakkasta ja lunta onkin saatu odotella. Tässä pieni aavitus valosta pimeässä syksyssä, jonka pitäisi olla jo talvea!
Joulukuun alussa piipahdimme Tikan kanssa Messarissa katsomassa ensimmäisiä maajoukkuekarsintoja kohti Moskovan MM-kilpailuja ja samalla vastaanotimme Kennelliiton muistamisen maajoukkueellemme. Olemme Tikan kanssa olleet aivan käsittämättömän onnekaita saadessamme kunnian olla mukana näin hienossa joukkueessa, jonka rivistössä nappasimme kaksi joukkuekultaa sekä henkilökohtaisen MM4-sijan vain hiuksen hienon piste-eron päässä henkilökohtaisesta pronssimitalista, huhheijaa!a
Messarissa piipahdimme myös Nutrolinin kojulla moikkaamassa superia sponsoritiimiämme - Kiitos! Kurkistakaapas vaikka Nutrolinin FB-sivuja.
Peukkuja Tikalle ja pennuille! :-)
VastaaPoista...sekä paljon tsemppiä Kipinälle!
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista